Lokakuussa 2021 toimintansa aloittanut tarkastuslautakunta on laatinut tämän arviointikertomuksen valtuustoa, HUSin kuntaomistajia, kuntalaisia ja HUSin työntekijöitä varten. HUSin vuosi 2021 on sisältänyt perustehtävän lisäksi monia toimintaan ja talouteen vaikuttavia isoja asioita ja uudistuksia. Haastavista ja työntäyteisistä ajoista huolimatta on ollut ilahduttavaa huomata, että HUS on ydintoimintansa, eli hoidon ja tutkimuksen osalta, pääosin hyvällä tasolla. On hienoa, että laatua pyritään aktiivisesti kehittämään, ja että esimerkiksi potilaiden antama arvio hoidon vaikuttavuudesta saadaan nyt sähköisesti.
Ydintoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi tarvitaan hyvää johtamista ja hallintoa. Johtaminen ja hallinto ovat palvelutehtäviä, joiden tulisi tehdä arjen toiminnasta mahdollisimman selkeää ja sujuvaa. Tarkastuslautakunnan arviointien perusteella organisaation nykytilasta välittyy kuitenkin varsin hajanainen kuva. Hajanaisuutta esiintyy niin perusprosesseissa kuin kehittämishankkeissakin tavoilla, jotka voivat aiheuttaa kuluja ja epätietoisuutta, ja johtaa siihen, että kehittämisen mahdollisuuksia jää käyttämättä. Siksi useat lautakunnan esittämistä suosituksista koskevat nimenomaan hallinnon ja johtamisen kehittämistä. Moni suositus ei ole uusi, mutta nyt murrosvaiheessa on korkea aika laittaa nämä asiat kuntoon.
Toinen merkittävä haaste laadukkaalle ydintoiminnalle on organisaation tärkeimmän voimavaran, henkilöstön, saatavuus. Henkilöstön saatavuus on heikentynyt, mikä johtuu monista ulkoisistakin tekijöistä. Henkilöstön riittävyyden varmistamiseksi HUSin on tehtävä kaikki voitava riippumatta valtakunnallisten työehtosopimuspöytien lopputuloksista. HUSilla on tätä varten käytössään monia työkaluja: johtamisen parantaminen, hierarkkisuuden vähentäminen, henkilöstön palkitseminen sekä rekrytoinnin ja henkilöstöjohtamisen riittävä resursointi. Esimerkiksi alueellisen rekrytoijan toimenkuvaa koskevasta pilottihankkeesta on saatu hyviä kokemuksia, ja tällaisia toimintamalleja tulee ottaa laajempaan käyttöön. Henkilöstölle viime ja tänä vuonna myönnettävät hyvinvointi- ja kulttuurisetelit tukevat osaltaan viestiä siitä, että HUS pyrkii panostamaan henkilöstönsä hyvinvointiin. Henkilöstön hyvinvoinnista ja riittävyydestä huolehtiminen on tärkein keino myös hoidon saatavuuden turvaamiseksi.
Ydintoiminnan tukena toimivat tietojärjestelmät ja niiden mahdollistama luotettavaan tietoon perustuva toiminta ovat välttämättömiä ison konsernin johtamisessa. Useassa arviointikohteessa tuli kuitenkin esiin, että HUSin nykyiset tietojärjestelmät eivät näytä tässä mielessä riittäviltä. Tietojärjestelmien kokonaisuus, tiedonhallintamalli ja tietojärjestelmien kokonaisarkkitehtuuri ovat osin puutteellisia, osin jopa kokonaan puuttuvia, ja vaativat kehittämispanostusta koko organisaatiolta – ei siis ainoastaan HUS Tietohallinnolta, vaikka se onkin avainroolissa. Myös Apotille aikanaan asetetut tavoitteet ja odotukset ovat vielä täyttymättä ja niiden saavuttamiseksi on edelleen tehtävä työtä.
Erikseen haluan nostaa esiin hankintojen kehittämisen, joka on taannoin havaittujen vakavien puutteiden jälkeen lähtenyt selvästi ja määrätietoisesti käyntiin. Tästä on syytä antaa hankintatoimen henkilöstölle ja johdolle kiitos. Korostamme kuitenkin edelleen, että tarkastuslautakunnan suositusten mukaiset kehityshankkeet on vietävä maaliin ja toiminta korjattava kaikilta osin lain vaatimalle vähimmäistasolle. Vaatimustenmukaisuuden lisäksi hankintoja on kehitettävä tukemaan yhä paremmin HUSin strategian toteutumista, toiminnan kustannustehokkuutta ja ydintoiminnan laatua.
Uusi, sotepe-uudistuksen mukainen HUS-yhtymä aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa. Uudellamaalla sote- ja pelastuspalvelut järjestetään muusta maasta poikkeavasti niin, että järjestämisvastuussa on monta eri hyvinvointialuetta. Siksi tulevalla järjestämissopimuksella on erittäin tärkeä rooli siinä, että palvelut saadaan sovitettua sujuvasti yhteen. Sopimuksessa on varmistettava työnjako ja yhteistyö siten, että sote-uudistuksen tavoitteet lakisääteisten tehtävien hoitamisesta ja kustannusvaikuttavan terveydenhuollon turvaamisesta saavutetaan. Sopimusosapuolten on tunnistettava tärkeimmät kehittämiskohteet, muodostettava yhteinen tahtotila ja asetettava tavoitteet ja niiden seuraamiseen tarvittavat mittarit. Erikoissairaanhoidon palvelujen näkökulmasta on myös olennaista, millä mallilla HUSin rahoitus järjestetään tulevaisuudessa ja miten opetuksen rahoituksen riittävyys ja yliopistoyhteistyön edellytykset turvataan.
Arviointikertomuksessa 2021 on useita havaintoja, joita Uudenmaan alueen sote-palvelujen uudelleenorganisoinnissa voidaan hyödyntää. Ne ovat myös asioita, joiden parissa tulevien HUS-yhtymän sekä hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnilla riittää arvioitavaa.
Lopuksi haluan tarkastuslautakunnan puolesta lämpimästi kiittää HUSin henkilöstöä ja johtoa erinomaisesta ja periksiantamattomasta työstä toisena koronapandemian leimaamana vuonna. Teette korvaamattoman tärkeää työtä ja olette pärjänneet hienosti myös näinä vaikeina aikoina. Kiitos myös kaikille arvioinnin kohteille hyvästä yhteistyöstä.
Matti Parpala
tarkastuslautakunnan puheenjohtaja
