Tarkastuslautakunta arvioi yhdessä Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien tarkastuslautakuntien kanssa, ovatko kunnat ja HUS edistäneet tavoitetta hoitaa suurempi osuus iäkkäiden (> 75 v.) akuuttitilanteista laitoshoidossa, palveluasumisessa ja kotihoidossa päivystyksen sijaan.
Keskeiset havainnot
- Pääkaupunkiseudun kunnat ja HUS ovat edistäneet tavoitetta hoitaa suurempi osuus iäkkäiden akuuttitilanteista laitoshoidossa, palveluasumisessa ja kotihoidossa päivystyksen sijaan ottamalla käyttöön sellaisia ohjeita, toimintatapoja ja palveluita, joilla pyritään vähentämään iäkkäiden päivystyskäyntejä. Tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksista, esimerkiksi talouteen tai iäkkäiden toimintakykyyn, hyvinvointiin ja kotona asumisen turvallisuuteen, ei saatu tietoa arviointiin.
- Kuntien ja HUSin työnjakoa ja toimintamallia ikääntyneiden jatkohoidossa ja kotiutuksessa on kehitetty, mutta yhteistyön tiiviys ja toimintamallit vaihtelevat kuntien välillä.
- HUS on mukana pääkaupunkiseudun ikäihmisten palvelujen kehittämisverkostossa (GeroMetro) ja on kehittänyt Liikkuvan sairaalan (LiiSa) toimintaa yhteistyössä Espoon ja Vantaan kanssa sekä tehnyt yhteistyötä Helsingin kanssa Pätijä-hankkeessa. Lisäksi HUSin omassa geriatrisessa hankkeessa on kehitetty iäkkäiden potilaiden hoitoa erikoissairaanhoidossa ja hoidon integraatiota perusterveydenhuollon kanssa. Hankkeessa on muun muassa kehitetty geriatrista konsultointia erikoissairaanhoidossa ja iäkkäiden potilaiden osastohoitomallia.
- Kaikissa arvioinnin kohteena olevissa kunnissa on otettu käyttöön liikkuva diagnostiikka- ja hoitoyksikkö, joka on erikoistunut pitkäaikaishoidon ja kotihoidon asukkaiden päivystyksellisiin tilanteisiin. Liikkuvien palvelujen sisällössä ja kattavuudessa on kuitenkin eroa kuntien välillä, mikä saattaa vaikuttaa palvelun käyttöön. HUSin ja Vantaan LiiSa-projektin tuloksena ensihoidon ja sairaankuljetuksen tehtävät vähenivät LiiSa-toimintaan koulutetuissa asumisyksiköissä kevään 2021 aikana.
- Helsingin kotihoidon henkilöstölle laadittuun kyselyyn vastanneista esihenkilöistä yli 50 prosentin mukaan yhteistyö HUSin päivystyksen kanssa kotihoidon asiakkaiden kotiuttamisessa on sujuvaa ja muusta henkilöstöstä noin kolmanneksen. Esihenkilöistä yli 70 prosentin ja muusta henkilöstöstä lähes 90 prosentin mukaan päivystyksestä kotiutetaan liian huonokuntoisia vanhuksia. Helsingin kotihoidon henkilöstön mukaan kotihoidon asiakkaiden päivystyskäyntejä lisää se, että kotihoidon piirissä on liian huonokuntoisia asiakkaita.
- Kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa kuljetukseen päättyneiden ensihoitokäyntien osuus on ollut laskusuuntainen vuodesta 2018 vuoteen 2021. Iäkkäiden ensihoitotehtävät vähenivät myös kaikissa kunnissa vuonna 2020, mutta kasvoivat vuonna 2021. Käyntimäärien muutokset johtunevat pääosin koronapandemiasta, eikä sen vuoksi HUSin ja kuntien päivystyksellisiin tilanteisiin liittyvien toimenpiteiden mahdollista vaikutusta ole voitu arvioida.
Iäkkään potilaan päivystyskäynnin tulisi olla mahdollisimman lyhyt. Keskimääräinen aika, jonka iäkäs potilas viettää HUSin yhteispäivystyksessä, on jonkin verran kasvanut. Elokuun 2021 loppuun mennessä aika oli 7 tuntia 45 minuuttia. Läpimenoajat ovat pääsääntöisesti pidentyneet erityisesti suuremmissa päivystyspisteissä.
Onnistunut kotiutuminen edellyttää toimijoiden yhteistyötä
Potilaan onnistuneen kotiutumisen edellytys on potilaan kokonaistilanteen huomiointi. HUSissa ei ole järjestelmällisesti käytössä erityisesti iäkkäiden potilaiden kotiutukseen liittyvää toimintatapaa tai ohjeistusta, mutta asiaa on kehitetty ja joitakin kotiutusta tukevia toimintamalleja on käytössä. Esimerkiksi Jorvin sairaalassa toimii Espoon kaupungin kotiutustiimi ja Haartmanin sairaalassa HUSin kotiutushoitaja.
HUSissa iäkkäiden palveluja ja hoitoketjuja on kehitetty geriatrisessa hankkeessa, johon sisältyi mm. osastomalli -projekti. Tavoitteena oli huomioida potilas kokonaisuutena ja akuutin hoidettavan sairauden rinnalla tehdä kokonaisvaltainen arviointi, mikäli siihen on tarvetta. Projektin tuloksena potilaiden hoitoaika on lyhentynyt, uusintakäynnit ovat vähentyneet ja potilasturvallisuus on parantunut, ja lisäksi tiimityö on parantunut osastolla projektin aikana.
Arviointi on kuvattu yksityiskohtaisemmin arviointikertomuksessa 2021 (PDF 4 Mt) ja arviointimuistiossa (PDF 7 Mt).
