Tarkastuslautakuntaa avustavana viranhaltijana saan toisinaan kysymyksen: mikä tarkastuslautakunta on ja miten sen arviointikertomukset syntyvät. Tarkastuslautakunnan työ voi olla monelle vierasta, vaikka olisi työskennellyt HUSissa pitkäänkin. Tämä on ymmärrettävää, sillä erikoissairaanhoidon ammattilaisten huomio on ennen kaikkea potilaiden hoidossa – ei hallinnollisten asiakirjojen ja prosessien seuraamisessa.
Tarkastuslautakunnat ovat olleet osa paikallishallintoa – kuntia ja hyvinvointialueita – jo lähes kolme vuosikymmentä. Hyvinvointialueilla tarkastuslautakunta on laissa säädetty toimielin hallituksen ja valtuuston, ja meillä HUSissa yhtymäkokouksen, ohella. Sen tehtävänä on arvioida, miten organisaatio saavuttaa tavoitteensa sekä kuinka tuloksellista ja tarkoituksenmukaista toiminta on. Arvioinnilla tuotetaan uutta tietoa ja näkemyksiä taloudesta, hallinnosta ja toiminnasta, jotta organisaatiota voidaan kehittää. Tulokset julkaistaan vuosittain tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa, jossa nostetaan esiin kehittämiskohteita ja annetaan suosituksia.
Tarkastuslautakunta päättää arviointikertomuksen aiheet. Aiheita valittaessa painottuvat HUSin strategia sekä aiheen merkittävyys toiminnan tai talouden kannalta tai sen ajankohtaisuus. Ulkoisen tarkastuksen yksikön asiantuntijat valmistelevat lautakunnan arvioinnit: kokoamme taustatietoa, analysoimme asiakirja- ja tilastoaineistoja, haastattelemme asiantuntijoita sekä teemme kirjallisia tietopyyntöjä ja kyselyjä.
Tarkastuslautakunnan jäsenillä on keskeinen rooli myös arviointiprosessin ohjaamisessa. Arvioinneista keskustellaan lautakunnassa jo suunnitteluvaiheessa, ja lautakunta päättää havaintojen perusteella annettavista suosituksista. Lähes aina lautakunnan kokouksiin on kutsuttu kuultavaksi tilivelvollisia viranhaltijoita ja muita asiantuntijoita. Näin jäsenten asiantuntemus yhteiskunnan eri sektoreilta saadaan yhteiseen käyttöön.
Useimmista arvioinneista laaditaan arviointimuistiot, joista käy ilmi arvioinnissa käytetyt lähteet ja menetelmät. Pyydämme aina arvioinnin kohteita tarkistamaan tekstit mahdollisten virheiden ja väärinymmärrysten varalta.
Arviointi edellyttää vertailukohdetta ja vertailukelpoista tietoa
Arviointi on pohjimmiltaan arvottamista: miten hyvin toiminta on onnistunut. Tätä varten tarvitaan arviointikriteerit eli mittarit, joihin arvioitavaa kohdetta ja tuloksia verrataan. Kriteereinä voivat olla esimerkiksi organisaation omat tavoitteet, lainsäädännön vaatimukset sekä kansalliset suositukset ja HUSin ohjeet. Toimintaa voidaan verrata myös muihin yksiköihin tai erikoissairaanhoidon organisaatioihin. Lisäksi arvioinnissa tarkastellaan usein kehitystä ajassa: miten esimerkiksi taloutta kuvaavat tunnusluvut, hoidon kysyntä tai hoitojonot ovat muuttuneet viime vuosina.
Toiminnan vertaaminen muihin organisaatioihin on usein vaikeaa, vaikka vertailu olisi arvioinnin kannalta tärkeää. Organisaatiot ovat voineet melko vapaasti määritellä, mitä tietoa ne tuottavat ja miten, joten vertailukelpoista aineistoa on rajallisesti. Tämä tuli esiin, kun kartoitimme hiljattain yhdessä Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Keski-Uudenmaan, Kymenlaakson, Lapin, Pirkanmaan, Vantaan ja Keravan sekä Varsinais-Suomen hyvinvointialueiden tarkastuslautakuntaa avustavien viranhaltijoiden kanssa, millaista yhteismitallista talous- ja henkilöstötietoa on saatavilla tarkastuslautakuntien työn tueksi. Havaitsimme, että esimerkiksi sairauspoissaolojen ja koulutuspäivien määritelmät vaihtelevat, jolloin tietoja ei voi suoraan verrata. Kun kansallista, hyvinvointialueiden vertailun mahdollistavaa tietopohjaa kehitetään, on tärkeää huomioida myös tarkastuslautakuntien arviointityön tietotarpeet.
Arviointi on yhteistyötä
HUS on yksi Suomen suurimmista organisaatioista. Sen vastuulla on 1,8 miljoonan uusimaalaisen erikoissairaanhoito sekä useita valtakunnallisia tehtäviä. Näin suuren organisaation arviointi on mielenkiintoista mutta myös vaativaa: se edellyttää ymmärrystä muun muassa taloudesta, hallinnosta ja lainsäädännöstä sekä terveydenhuollon käytännön toiminnasta. Olen iloinen, että saan työskennellä asiantuntevan tiimin ja tarkastuslautakunnan kanssa, joiden jäsenillä on monipuolista osaamista.
Arviointi on aina yhteistyötä. Sen merkitys korostuu erityisesti Uudellamaalla, jossa erikoissairaanhoidosta ja perusterveydenhuollosta vastaavat eri organisaatiot. Sujuvien hoito- ja palveluketjujen kehittäminen edellyttää HUSin ja hyvinvointialueiden tiivistä yhteistyötä, ja sama pätee myös niiden arviointiin: hoito- ja palveluketjuja on tarkasteltava sekä HUSin että hyvinvointialueiden näkökulmasta kokonaiskuvan muodostamiseksi. Olemme viime vuosina arvioineet yhdessä Uudenmaan hyvinvointialueiden – ja aiemmin kuntien – kanssa muun muassa lasten ja nuorten mielenterveyspalveluja, ikääntyneiden päivystyspalveluja ja digitaalisia palveluja. Etelä-Suomen yhteistyöalueen tarkastuslautakuntien puheenjohtajat tapasivat 18.5.2026 ja keskustelivat tarkastustoimien yhteistyöstä. Oli myönteistä kuulla, että yhteistyötä pidetään jatkossakin tärkeänä.
Jenni Hämäläinen
Arviointipäällikkö
Tekstin viimeistelyssä käytettiin Copilot-tekoälysovellusta