Arvioinnissa selvitettiin, miten HUSissa tuotetaan tietoa hoidon vaikuttavuudesta. Arviointi perustui kirjallisuuskatsaukseen, asiakirja-aineistoon sekä asiantuntijoiden haastatteluihin.

Tieto hoidon vaikuttavuudesta on välttämätöntä sekä terveydenhuoltojärjestelmän ohjaamisen ja resurssien oikein kohdentamisen että yksittäisten potilaiden hoitopäätösten näkökulmasta. Hoidon vaikuttavuus osoitetaan tieteellisillä tutkimuksilla, arvioimalla terveydenhuollon menetelmiä sekä mittaamalla hoidon ns. arkivaikuttavuutta.

Vaikuttavuus on jo pitkään ollut mukana HUSin strategiassa ja HUS pyrkii Pohjoismaiden parhaaksi yliopistosairaalaksi. Tämä edellyttää hoidon vaikuttavuuden osoittamista. Vaikuttavuuden osoittaminen on tärkeää myös HUSin kilpailukyvyn näkökulmasta. Koska potilaat voivat vapaasti valita erikoissairaanhoidon hoitopaikan, tarvitsevat he valintojensa perustaksi tietoa hoidon vaikuttavuudesta.

Tarkastuslautakunta on aiemmin suositellut muun muassa, että vaikuttavuustutkimuksen tuloksia ja kliinisiä laaturekistereitä hyödynnettäisiin paremmin johtamisessa, ja arkivaikuttavuuden mittaamisessa otettaisiin käyttöön luotettavat mittarit. Tarkastuslautakunnan suosituksia on viime vuosina toteutettu ja luotu edellytyksiä niiden toteutumiselle.

Vaikuttavuustutkimusta tehdään aiempaa enemmän

Arviointia varten päivitettiin vuoden 2017 arviointikertomukseen tehty kirjallisuuskatsaus HUSissa tehdystä vaikuttavuustutkimuksesta. Kirjallisuushaussa löytyi 647 vuosina 2017–2022 ilmestynyttä tieteellistä artikkelia, ja niistä lopulliseen analyysiin valikoitui 104.

Eniten vaikuttavuustutkimusta tehtiin ortopedian erikoisalalla, jossa julkaisuja oli 16. Tutkimuksista 15 oli tehty gastroenterologian alalla ja 14 syöpätaudeilla. Viiden vuoden aikana julkaistiin yli puolet aiemman, 15 vuoden tarkastelujakson julkaisumäärästä. Tutkimusta hoidon vaikuttavuudesta tehdään HUSissa runsaasti, ja vaikuttaa siltä, että tahti jopa kasvaa.

Arvioinnissa tuli esiin, että HUSissa tehtävä vaikuttavuustutkimus on tutkijalähtöistä.  Tämä vaikuttaa siihen, millaisten hoitojen vaikuttavuutta organisaatiossa tutkitaan. HUS-tasolla ei ohjata sitä, miten vaikuttavuustutkimusta suunnataan, jolloin ei selvitetä välttämättä asioita, jotka olisivat kaikkein merkittävämpiä.

Tutkimuksella on vaikutusta hoitokäytäntöihin, usein jo sinä aikana, kun tutkimusta tehdään. Esimerkiksi olkanivelen avarrusleikkausten määrä laski 80 prosenttia vuosien 2011 ja 2018 välillä, 785 toimenpiteestä 157 toimenpiteeseen, kun kirurgisen hoidon hyöty todettiin vähäiseksi.

Kliinisiä laaturekistereitä hyödynnetään vaihtelevasti

HUSissa on lähes 70 kliinistä laaturekisteriä, jotka ovat diagnoosiin, hoitomuotoon tai anatomiseen sijaintiin perustuvia erillisrekistereitä. Rekistereihin sisältyy yli 460 000 potilaan tiedot ja yli 6 400 erilaista hoitotulosmittaria. Laaturekisterien kustannukset olivat vuonna 2022 noin 2,5 miljoonaa euroa.

Rekisterien kypsyystasossa ja hyödyntämisessä on paljon vaihtelua. Käytössä on useita laadultaan hyviä rekistereitä, mutta vain osaa hyödynnetään järjestelmällisesti. Potilaan tiedot on erikseen syötettävä rekisteriin, mikä on merkittävä syy sille, että rekistereitä ei hyödynnetä. Pitkän tähtäimen tavoitteena on, että erillisistä kliinisistä laaturekistereistä voidaan luopua sen jälkeen, kun Apotti-järjestelmästä saadaan hoidon laatua ja vaikuttavuutta kuvaavat tiedot. Tähän tulee kuitenkin kulumaan vielä useita vuosia.

15D-elämänlaatumittari mahdollistaa arkivaikuttavuuden seurannan

HUS otti 15D-elämänlaatukyselyn laajaan käyttöön helmikuussa 2022. Kysely koostuu terveyden 15 eri ulottuvuudesta (mm. liikuntakyky, näkö, kuulo, hengitys, nukkuminen, tavanomaiset toiminnot, masentuneisuus), joita potilas arvioi ennen ja jälkeen hoidon. Erikoisaloilla on käytössä myös muita potilaille suunnattuja oirekyselyjä.

15D-kysely lähetetään automaattisesti kaikille täysi-ikäisille, jotka käyttävät sähköistä asiointipalvelu Maisaa. Kysely lähetetään ensimmäisen kerran, kun potilaan lähete on hyväksytty ja toisen kerran 7 kuukauden kuluttua. Kyselyyn vastanneiden potilaiden määrä on ollut vielä melko pieni.

HUS on osallistunut aktiivisesti menetelmäarviointeihin

HUS osallistuu kansalliseen arviointiverkostoon, jonka tehtävinä ovat sairaaloiden arviointitarpeiden kartoittaminen, päätöksenteon ja hankintojen koordinointi sekä arviointitiedon tuottaminen terveyspoliittisen ja kliinisen päätöksenteon tueksi. Verkosto ei pääsääntöisesti arvioi uusia sairaalalääkkeitä. Tammikuun 2023 puolivälissä verkoston arviointiylilääkärit olivat tuottaneet 75 arviointia. HUS oli laatinut arvioinneista 41, ja niistä 29 käsitteli lääkkeitä, 8 lääkinnällisiä laitteita ja 4 hoitomenetelmiä. 

Havainnot hoidon vaikuttavuustiedon tuottamisesta ja hyödyntämisestä

• HUSissa tehtiin vuosina 2017–2022 aiempaa enemmän hoidon vaikuttavuustutkimusta. Tutkimusten aiheiden valinta on usein tutkijalähtöistä. Tilastotieteen asiantuntemusta tarvitaan tutkijoiden avuksi.
• Tietotekniset ratkaisut eivät tällä hetkellä riittävästi tue luotettavan ja ajantasaisen vaikuttavuustiedon saatavuutta. Kliinisten laaturekisterien vaatima erillinen kirjaaminen rajoittaa niiden hyödyntämistä. Vaikuttavuustietojen saaminen Apotista tulee viemään vielä useita vuosia. 
• Useat kliiniset laaturekisterit ovat alikäytettyjä ja niiden kypsyystaso on arvioitu heikoksi. Tämä rajoittaa mahdollisuuksia hyödyntää niitä johtamisessa ja potilaiden hoidossa. Yksiköillä ja erikoisaloilla on paljon liikkumavaraa sen suhteen, miten ne käyttävät rekistereitä ja hyödyntävät niiden tuottamaa tietoa.
• 15D-terveyteen liittyvä elämänlaatukysely on otettu laajaan käyttöön ja se mahdollistaa jatkossa arkivaikuttavuuden mittaamisen aiempaa paremmin. Vastaajamäärät ovat vielä pienet.
• HUS on osallistunut aktiivisesti terveydenhuollon menetelmäarviointiin kansallisella tasolla. Terveystaloustieteen asiantuntemusta tarvitaan tutkijoiden tueksi.

Arviointi on kuvattu yksityiskohtaisemmin arviointikertomuksessa 2022 (PDF 4 Mt) ja arviointimuistiossa (PDF 153 kt).