Tarkastuslautakunnan suositukset 2024

Jaa sivu

Suositukset, joiden toteuttamista tarkastuslautakunta pitää välttämättömänä

Suositukset, jotka ovat tärkeitä toiminnan tuloksellisuuden kehittämiseksi

  1. Tytäryhteisöjen omistajaohjausta on terävöitettävä
    4.1. Omistajaohjausta tulee terävöittää tuomalla julki reunaehdot omistamiselle sekä pitkäjänteiselle ja suunnitelmalliselle omistajaohjaukselle. Tytäryhtiöille tulee asettaa toiminnallisia tavoitteita taloudellisten tavoitteiden lisäksi.
    4.2. Tytäryhtiöiden hallitusten jäsenten osaaminen tulee varmistaa.
    4.3. Konserniohjeessa tulee huomioida esteellisyyssäännökset, lahjonnan vastaiset periaatteet ja vaitiolovelvollisuus. 
    4.4. Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kaksoisroolien tarkoituksenmukaisuutta on syytä arvioida, sillä käytännössä kaksoisrooli voi hankaloittaa luottamus- tai virkatehtävän hoitamista.

  2. Vuokratyön ostopalvelusopimuksista tarvitaan kokonaisnäkymä
    Ostopalvelusopimuksista tulee olla kokonaisnäkymä seurannan ja valvonnan varmistamiseksi. Tietojärjestelmien kehittämistä tulee jatkaa niin, että ne tukevat sopimusvalvontaa nykyistä paremmin.

  3. Yritysyhteistyölle on luotava HUS-tason linjaukset ja ohjeet
    6.1. Yritysten kanssa tehtävän yhteistyön kokonaisuuden hallintaa tulee kehittää niin, että saadaan muodostettua ajantasainen HUS-tason tilannekuva yhteistyöhön käytetyistä resursseista ja tuloksista.
    6.2. Yritysyhteistyölle tulee laatia HUS-tason linjaukset ja ohjeet.
    6.3. Yritysyhteistyöllä saavutettuja hyötyjä tulee seurata ja arvioida, ja niistä tulee viestiä organisaatiossa laajasti.

  4. Korruption riskialueet on tunnistettava ja arvioitava korruptioriskit
    7.1. HUSin tulee laatia eettiset periaatteet, joissa huomioidaan korruptio ilmiönä ja määritellään korruptiontorjunnan toimenpiteet. Korruption merkittävimmät riskialueet tulee tunnistaa ja arvioida korruptioon liittyvät riskit osana riskienhallintaprosessia.
    7.2. Ulkopuolisten yritysten rahoittamien etuuksien vastaanottamisen kieltämistä, tai vähintään euromääräisen ylärajan asettamista etuuksille, tulee harkita. Lisäksi tulee varmistaa, että etuuksia koskeva ohjeistus on selkeä ja sitä tulkitaan yhtenäisellä tavalla. Ulkopuolisten tarjoamien etuuksien määrää ja kohdentumista tulee seurata organisaation eri tasoilla.
    7.3. Hankintoihin osallistuvien henkilöiden sidonnaisuudet on selvitettävä ja dokumentoitava järjestelmällisesti.
    7.4. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että ansiovertailua koskevia rekrytointiohjeita on täsmennetty. On tärkeää, että ohjeita myös noudatetaan jatkossa.

  5. Kehitysvammaisten erityishuollon palveluihin on turvattava riittävä henkilöstö
    8.1. Kehitysvammalääketieteen yksikölle tulee turvata riittävä määrä lääkäreitä ja hoitohenkilökuntaa, jotta yksikkö voi tuottaa sen vastuulle kuuluvat palvelut ja osastopaikat voidaan pitää auki. Lisäksi tulee varmistaa, että yksikön käytettävissä on riittävästi muiden erikoisalojen osaamista sekä tarvittavaa sosiaalialan osaamista. Myös asiakkaiden muut kuin lääketieteelliset tarpeet, esimerkiksi mahdollisuus kuntoutukseen, tulee huomioida yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa silloin, kun hoito erikoissairaanhoidossa pitkittyy.
    8.2. Kehitysvammalääketieteen yksikölle tulee varmistaa asianmukaiset toimitilat huomioiden henkilöstön työturvallisuus, toiminnan tehokkuus sekä palvelujen laatu.
    8.3. Kustannuksia, joita aiheutuu asiakkaan hoidon pitkittymisestä erikoissairaanhoidossa sen vuoksi, ettei sopivaa asuntoa ole saatavilla, tulee seurata ja ottaa käyttöön siirtoviivemaksu.
    8.4. Asiakaspalautekanavia tulee kehittää siten, että ne huomioivat kehitysvammaisten asiakkaiden erityistarpeet. Lisäksi kehitysvammalääketieteen yksikön tulee harkita asiakasraadin perustamista.
    8.5. Ruotsin kieltä puhuvien kehitysvammaisten henkilöiden palveluiden saanti omalla äidinkielellään tulee varmistaa.

  6. Harvinaissairautta sairastavien hoitopolkuja tulee kehittää alueellisesti
    HUSin tulee yhdessä hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin kanssa edelleen kehittää harvinaissairaiden potilaiden hoidon koordinaatiota sekä selkiyttää potilaiden hoitopolkua ja tiedonkulkua.

  7. Tulosalueiden johtamisen edellytyksiä tulee vahvistaa
    10.1. Tulosalueiden johtamisen edellytyksiä tulee vahvistaa. Tähän sisältyvät muun muassa selkeät tavoitteet, jotka ohjaavat toimintaa strategian suuntaan, johtamisessa tarvittavien ajantasaisten tietojen saatavuus sekä toimiva yhteistyö organisaation ja päätöksenteon eri tasoilla.
    10.2. Operatiiviset palvelut sekä Akuutti, leikkaus- ja tehohoitokeskus -tulosalueiden välistä tilaaja-tuottaja -mallia, yhteistyötä ja leikkaussaliresurssien jakoa tulee kehittää. Tavoitteena tulee olla potilaiden parempi hoitoon pääsy, resurssien tehokas käyttö ja osaoptimoinnin välttäminen tulosalueiden välillä.