HUS-yhtymälle asetetut sitovat tavoitteet toteutuivat valtaosin muutettuun talousarvioon nähden. HUS sai talouden tasapainoon lain edellyttämällä tavalla ja kattoi aiempien vuosien alijäämät. Hoitoon pääsy parani, mutta tiukka talousraami ei mahdollistanut hoitojonojen purkamista lain edellyttämälle tasolle.
Talousarvion, tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen perusteella päätöksentekijöiden, sidosryhmien ja HUS-alueen asukkaiden on vaikea saada kokonaiskuvaa HUS-yhtymän strategian ja sen tavoitteiden toteutumisesta.
***
Talousarviossa 2025 HUS-yhtymän sitovat tavoitteet koskivat tilikauden tulosta, säästö- ja sopeuttamistavoitetta, investointien yhteismäärää, yli 10 milj. euron investointien enimmäiskustannusta, investointien ja vuosikatteen välistä erotusta, investointien ja poistojen suhdetta, pitkäaikaista lainakantaa, erikoissairaanhoidon kustannusten suhteellista osuutta jäsenten sote-kustannuksista ja yli 180 vuorokautta kiireetöntä hoitoa odottaneiden määrää.
Sitovat tavoitteet toteutuivat valtaosin muutettuun talousarvioon nähden. Ainoastaan yli 10 miljoonan euron investoinneille asetettua hankekohtaista enimmäiskustannuksen tavoitetta ei saavutettu.
Sairaanhoidollisia palveluja tuottaville tulosalueille asetettiin sitoviksi tavoitteiksi nollatulos ennen saatuja ja annettuja sisäisiä asiakaspalautuksia, säästö- ja sopeuttamisohjelma sekä yli puoli vuotta hoitoon odottaneiden potilaiden osuuden pieneneminen edelliseen vuoteen verrattuna. Tulosalueet onnistuivat vaihtelevasti tilikauden nollatuloksen ja säästö- ja sopeuttamistavoitteen saavuttamisessa. Yli 180 vrk kiireetöntä hoitoa jonottaneiden potilaiden osuus pieneni kaikilla tulosalueilla.
Konsernipalvelujen tulosalueen tulosyksiköille asetettiin sitovat tavoitteet tilikauden tulokselle, säästö- ja sopeuttamisohjelmalle ja sisäisen laskutuksen enimmäismäärälle. Tavoitteet toteutuivat lukuun ottamatta Konsernihallinnon tulosyksikön tulostavoitetta, mikä johtui siitä, että HUS- yhtymän jäseniltä ei veloitettu konsernihallinnon talousarvioon sisältyvää vuoden 2024 alijäämää (30,4 milj. euroa), vaan se katettiin HUSin vuoden 2025 operatiivisesta tuloksesta. Lisäksi varaus Valviran 8,5 miljoonan euron uhkasakosta kirjattiin konsernihallintoon.
HUSin tytäryhtiölle asetettiin talousarviossa sitoviksi toiminnallisiksi ja taloudellisiksi tavoitteiksi tilikauden tulos, tuottavuus, hintataso, oman pääoman tuotto, hankkeiden maksuohjelma ja tutkimusten määrä. Tavoitteet toteutuivat lukuun ottamatta Orton Oy:tä, jonka toiminta päättyi maaliskuun 2026 lopussa.
Talous on tasapainossa
Tilikauden 2025 tulos oli 163,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Aiempien tilikausien 141,7 miljoonan euron alijäämät onnistuttiin kattamaan. Toimintatuotot olivat noin 3,26 miljardia euroa alittaen talousarvion 62,2 miljoonalla eurolla. Toimintakulut olivat noin 2,95 miljardia euroa alittaen talousarvion 78,4 miljoonalla eurolla.
Vuonna 2025 Uudenmaan hyvinvointialueilta ja Helsingin kaupungilta saatu rahoituskehys oli 2,28 miljardia euroa ilman alijäämän kattamista, mikä on noin 70 prosenttia HUSin rahoituksesta. Loput rahoituksesta, noin 1 miljardi euroa, tuli asiakasmaksuista, maksuista muualle Suomeen tuotetuista palveluista ja tutkimusrahoituksesta. Rahoituskehys oli 43,3 miljoonaa euroa alle HUSin esittämän tason. Jäseniltä laskutettiin vuosien 2022–2023 alijäämät 111,2 miljoonaa euroa yhtymäkokouksessa 19.12.2024 (§ 19) sovitun mukaisesti. Loput 30,4 miljoonaa euroa katettiin vuoden 2025 ylijäämäisellä tuloksella.
Maksutuotot kasvoivat vuodesta 2024 noin 27 miljoonaa euroa, mikä johtui erikoissairaanhoidon asiakasmaksujen nostamisesta asiakasmaksuasetuksen mukaiseen enimmäismäärään 1.1.2025 alkaen sekä toimintavolyymin kasvusta.
Vuoden 2025 säästö- ja sopeuttamisohjelmalla saavutettiin 152,4 miljoonan euron säästöt, mikä ylitti 140 miljoonan euron tavoitteen. Säästöohjelma sisälsi henkilöstötoimia, palveluverkon muutoksia sekä kasvavan palvelutarpeen aiheuttamien kustannusten hillinnästä. Myös hankesuunnitelmien kustannuksia ja ICT-kustannuksia karsittiin.
Valtioneuvosto ei alun perin myöntänyt HUSille lainanottovaltuutta, mutta neuvottelumenettelyn tuloksena sen määräksi vahvistettiin 274,8 miljoonaa euroa. Valtioneuvosto korotti huhtikuussa 2025 lainanottovaltuuden 332,2 miljoonaan euroon investointien rahoittamiseksi. Lainanottovaltuuden muuttaminen johti lainanhoitokykyä suurempaan lainamäärään, jonka vuoksi tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmaa päivitettiin.
Hyvinvointialueiden rahoituslakiin valmistellaan merkittäviä muutoksia vuosina 2026–2029. HUSin näkemys on, että esitetty rahoituslain muutos on epäoikeudenmukainen, heikentää kannusteita vastuulliseen taloudenpitoon sekä vaarantaa HUSin toiminnan ja hoitoon pääsyn.
Strategisten tavoitteiden toteutuminen ja strategian toimeenpano
Talousarviossa 2025 asetettiin 16 HUS-tason tavoitetta strategian painopisteille: asiakaskokemukselle, henkilöstökokemukselle, hyvinvointialueyhteistyölle, jatkuvalle parantamiselle ja uudistamiselle sekä kestävälle taloudelle. Tavoitteet kuvasivat erilaisia toimenpiteitä, joita on tarkoitus tehdä tai asiaintilaa, johon pyritään.
Talousarvioon tavoitteet kirjattiin yleisellä tasolla eikä niille ollut selkeitä, numeerisia mittareita. Talousarvion 2025 ja Tilinpäätös ja toimintakertomuksen 2025 raportoinnin perusteella strategian toteutumisesta on päätöksentekijöiden, sidosryhmien ja HUS-alueen asukkaiden edelleen vaikea saada kokonaiskuvaa. Myönteistä on, että Talousarviossa 2026 strategisten tavoitteiden mittareita on täsmennetty. Mittareita ovat jatkossa muun muassa asiakkaiden ja työntekijöiden suositteluindeksit, erikoissairaanhoidon asukas- ja potilaskohtaiset kokonaiskustannukset ja tutkimusjulkaisujen määrä.
HUS-tason tavoitteiden lisäksi tulosalueet ja -yksiköt asettivat strategisia tavoitteita käyttösuunnitelmissaan 2025. Tavoitteet vaihtelivat huomattavasti sisällön, määrän ja mittavuuden suhteen eivätkä olleet keskenään yhteismitallisia.
Strategian toimeenpano perustuu hankkeisiin ja projekteihin, joita toteutetaan organisaation eri tasoilla. Vuonna 2025 projekteissa saavutettiin useita tuloksia, jotka luovat edellytyksiä strategian toteutumiselle. Niissä esimerkiksi kuvattiin henkilöstösuunnittelun nykytila, edistettiin laatujärjestelmän käyttöönottoa, yhtenäistettiin tutkimuslupakäytäntöjä ja kehitettiin hoitoketjuja. Arvioinnissa kiinnitettiin huomiota siihen, että strategisten projektien tavoitteet olivat usein toimenpiteellisiä ilman varsinaista tulostavoitetta. Osa projekteista on jatkunut tai toistunut useana vuonna.
Tarkastuslautakunnan suositukset
- Strategisille tavoitteille tulee asettaa konkreettiset mittarit ja tavoitetasot aina, kun se on mahdollista.
- Tulosalueiden ja -yksiköiden tavoiteasetantaa tulee ohjata vahvemmin koko organisaation tasolla. Tulosalueille ja -yksiköille tulee asettaa myös yhteisiä tavoitteita niiden itse määrittelemien tavoitteiden lisäksi.
- Strategisten projektien tavoiteasetantaa tulee kehittää. Tavoitteiden tulee olla selkeästi määriteltyjä, mitattavia, aikatauluun sidottuja ja realistisia saavuttaa projektille varatussa aikataulussa.
Arviointi sisältyy tarkastuslautakunnan vuoden 2025 arviointikertomukseen, pdf.