Terveydenhuollon sähköiset asiointipalvelut

Terveydenhuollon sähköiset asiointipalvelut

Arvioinnissa selvitettiin yhdessä Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien tarkastuslautakuntien kanssa terveydenhuollon sähköisten asiointipalvelujen toimivuutta sekä tuloksellisuutta. Arvioinnissa tarkasteltiin terveydenhuollon sähköisiä asiointipalveluita itsehoidon ja omahoidon näkökulmista. Esimerkkipotilasryhmänä tarkasteltiin diabeetikkoja.

Arvioinnin aineisto koostui tutkimuskirjallisuudesta, tilastotiedoista, kuntien ja HUSin viranhaltijoiden sekä diabetesyhdistyksen jäsenten haastatteluista.

Sähköisten asiointipalvelujen saavutettavuus on parantunut ja käyttäjämäärät kasvaneet

Arviointi osoitti, että pääkaupunkiseudun kuntalaisilla on käytössään monia erilaisia terveydenhuollon sähköisiä asiointipalveluja, ja niitä myös kehitetään kaiken aikaa. HUSissa kehittäminen kohdistuu pääosin Apotti potilastietojärjestelmään sekä Terveyskylän sähköisiin palveluihin. HUSin ylläpitämän Terveyskylän asiakasmäärät kasvoivat kaikissa arvioinnissa mukana olevissa kunnissa ja HUSin sähköisten palvelujen käyttö lisääntyi vuosina 2017–2019.  

Arvioinnin tulosten mukaan monet asiakkaat haluavat käyttää sähköisiä asiointipalveluja joko ainoana palvelukanavana tai osana perinteistä palvelua. Sähköiset asiointipalvelut ovat edistäneet palvelujen tarjoamista oikea-aikaisesti ja tarjonneet diabeetikoille uusia mahdollisuuksia hoitaa sairauttaan.

Sähköisten asiointipalvelujen käyttöä rajoittaa palvelujen moninaisuus ja toisinaan hankala löydettävyys ja se, että kaikilla asiakkailla ei ole sähköiseen asiointiin soveltuvia laitteita tai vahvan tunnistautumisen välineitä. Lisäksi haasteena on, että asiakkaiden käyttämät terveysteknologiset laitteet eivät aina siirrä asiakkaiden terveystietoja suoraan terveydenhuollon tietojärjestelmiin. Palvelujen käyttöä rajoittaa myös se, että palveluja on vähän ruotsin- ja englanninkielellä.

Arvioinnissa tuli esiin, että sähköiset asiointipalvelut voivat käyttöönottovaiheessa lisätä terveydenhuollon ammattilaisten työkuormaa. Toisaalta on viitteitä myös siitä, että sähköisten asiointipalveluiden käyttö terveydenhuollossa saattaa laskea kustannuksia ja vähentää potilaskäyntejä ja puhelinkontakteja.

Tietoturva ja tietosuojakysymykset oli huomioitu kattavasti arvioinnissa mukana olleissa palveluissa.

Yksityiskohtaisempi kuvaus arvioinnista on esitetty vuoden 2019 arviointikertomuksessa (PDF 1,74 Mt) sekä arviointimuistiossa (PDF 1,07 Mt).

Tarkastus­lautakunnan suositukset

  • Sähköisten asiointipalvelujen tulee jatkossa huomioida paremmin käyttäjien erilaiset vammat ja rajoitteet.
  • Sähköisten asiointipalvelujen saatavuus yhdenvertaisesti suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi tulee turvata. Sähköisissä asiointipalveluissa tulee tavoitella selkokielisyyttä.
  • Sähköisten asiointipalvelujen löydettävyyteen kaupunkien ja HUSin verkkosivuilta tulee kiinnittää jatkossa enemmän huomiota.
  • Perinteisten palvelukanavien käyttö tulee mahdollistaa jatkossakin eri asiakasryhmien yhdenvertaisuuden toteutumisen varmistamiseksi.