Arvioinnissa selvitettiin, miten organisaatiossa tunnistetaan korruptio ilmiönä ja siihen liittyviä riskejä, millaisin keinoin korruptiota torjutaan ja miten korruptiontorjunnasta raportoidaan. Lisäksi selvitettiin ilmoituskanavan käytöstä saatuja kokemuksia, ulkopuolisten henkilöstölle tarjoamia etuja sekä virkavalinnoista tehtyjä oikaisuvaatimuksia ja valituksia.
Tarkastuslautakunta suosittelee laatimaan eettiset periaatteet, joissa huomioidaan korruptio ilmiönä, arvioimaan korruptioon liittyvät riskit osana riskienhallintaprosessia ja parantamaan yritysten rahoittamien etuuksien seurantaa. Hankintoihin osallistuvien asiantuntijoiden sidonnaisuudet tulee selvittää ja dokumentoida.
Korruptiota koskevan tietoisuuden ja korruptiontorjunnan toimenpiteiden lisäämiselle on kunnallishallinnossa todettu olevan merkittävä tarve ja asia on tärkeä huomioida myös hyvinvointialueilla. HUS on yksi Suomen suurimmista julkisista organisaatioista, joten on tärkeää, että johto on sitoutunut korruption vastaiseen toimintaan, henkilöstö on tietoinen korruptiosta ilmiönä ja tunnistaa siihen liittyvät riskit. Organisaatiolla tulee olla käytössään riittävä korruptiontorjunnan keinovalikoima.
Korruptio tarkoittaa vaikutusvallan väärinkäyttöä edun tavoittelemiseksi. Suomessa korruptio on yleensä rakenteellista ja vaikeasti havaittavaa piilokorruptiota, jonka ilmenemismuotoja ovat muun muassa suosiminen, päätösten valmistelu salassa, ns. hyvä veli -verkostot ja poliittiset virkanimitykset. Vaikka kaikki korruption muodot eivät ole lainvastaisia, ovat ne kuitenkin epäeettisiä ja yleisen edun kannalta vahingollisia.
Johdon sitoutumista korruptiontorjuntaan on täsmennettävä ja henkilöstön tietoisuutta lisättävä
Korruptiontorjunnan tilaa arvioitiin oikeusministeriön julkaiseman itsearviointitestin avulla. Testituloksen mukaan HUSissa on kiinnitetty jossain määrin huomiota korruptiontorjuntaan, mutta toimissa on vielä paljon puutteita, mitkä voivat mahdollistaa korruption ilmenemisen.
Johtopäätökset
Arvioinnin tulosten mukaan organisaation hallintoa ja sisäistä valvontaa koskevissa tärkeimmissä asiakirjoissa ei selkeästi määritellä korruptiota ilmiönä. Tämä voi vaikeuttaa korruption eri ilmenemismuotojen tunnistamista ja niihin puuttumista organisaatiossa. HUS-yhtymällä ei ole kokoavaa dokumenttia organisaatiossa noudatettavista eettisistä periaatteista. Tarkastuslautakunta suositteli asiakirjan laatimista jo vuoden 2020 arviointikertomuksessa.
Riskienarviointiprosessi ei ohjaa arvioimaan korruptioon liittyviä riskejä riittävällä tasolla, vaikkakin korruptioon liittyviä asioita on jossain määrin huomioitu esimerkiksi riskienarviointiin liittyvissä kyselyissä. Korruptiontorjuntaa koskeva raportointi Tilinpäätös ja toimintakertomus -asiakirjassa 2023 ei anna riittävää kuvaa siitä, miten korruptiota torjutaan HUS-yhtymässä.
Arviointi osoitti, että ulkopuolisten yritysten rahoittamien etuuksien seurannassa ja läpinäkyvyydessä on kehittämistarpeita. Ohjeistusta ulkopuolisten rahoittamista etuuksista tulkitaan vaihtelevasti, mikä tulee esiin siinä, että joillakin tulosalueilla yritykset rahoittavat huomattavasti henkilöstön koulutusta, kun toisilla asiaan suhtaudutaan kielteisesti. Ulkopuolisten rahoittamia koulutus- ja konferenssimatkojen kustannuksia ei raportoida kattavasti viranhaltijapäätöksissä, joten ulkopuolisten etuuksien vaikutusta HUSin toiminnan riippumattomuuteen ei voida luotettavasti arvioida. HUS-tasolla ei seurata yritysten henkilöstölle maksamien etuuksien määrää tai miten paljon niitä maksetaan eri viranhaltijoille ja työntekijöille. Hankintoihin osallistuvien asiantuntijoiden sidonnaisuuksia ei varmisteta järjestelmällisesti lukuun ottamatta Tietohallinnon ja Apteekin hankintoja.
Virkavalintoja koskevissa oikaisuvaatimuksissa ja tuomioistuinten päätöksissä on kiinnitetty huomiota ansiovertailun puutteisiin ja ansiovertailun todennettavuuteen. Myönteistä on, että ansiovertailua koskevaa ohjeistusta on täsmennetty, mikä edistää rekrytointiprosessien läpinäkyvyyttä ja hyvän hallinnon toteutumista. Virkavalinnoista valitetaan hallinto-oikeuteen harvoin organisaation koko huomioiden.
Ilmoittajansuojelulain mukaisia ilmoituksia on tehty vähän. Arvioinnissa ei ollut mahdollista selvittää, johtuuko ilmoitusten pieni määrä siitä, että väärinkäytösten määrä on alhainen, vai siitä, että henkilöstö ei tunne ilmoituskanavaa vielä riittävän hyvin.
Arviointi on kuvattu yksityiskohtaisemmin arviointimuistiossa Korruptiontorjunta HUSissa, pdf 515 kt (arviointikertomushus.fi).
