HUS-yhtymä aloitti toimintansa vuoden 2023 alussa. HUSin omistavat Uudenmaan 4 hyvinvointialuetta ja Helsingin kaupunki. HUS vastaa Uudellamaalla erikoisairaanhoidon järjestämisestä. Lisäksi HUSilla on tehtäviä, jotka ulottuvat jäsenorganisaatioiden ulkopuolelle, Etelä-Suomen yhteistyöalueelle ja osin koko maan alueelle.
Omistajapohjan muuttumisen lisäksi merkittävä muutos oli rahoitusmallin muuttuminen hoitojakso- ja toimenpidekohtaisesta laskutuksesta raamipohjaiseen budjetointiin. HUS ei saa suoraa rahoitusta valtiolta.
Siirtyminen HUS-yhtymäksi onnistui hyvin huolimatta siitä, että valmisteluaikataulu oli tiukka ja toimintaympäristössä oli monenlaista epävarmuutta. Samanaikaisesti toteutettiin organisaatiouudistus, otettiin käyttöön Siltasairaala, joka on HUSin historian suurin rakennushanke, ja valmisteltiin strategia kaudelle 2023–2027. Ensimmäistä toimintavuotta leimasivat edelleen jatkuvat vaikeudet henkilöstön saatavuudessa, hoitoon pääsyssä ja taloudessa.
Tehty organisaatiouudistus luo mahdollisuuksia palvelujen integraatiolle ja tiiviimmälle yhteistyölle Uudellamaalla. Saumaton yhteistyö HUSin, ja hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin kanssa on tärkeää sotepe-uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi ja olemassa olevien ongelmien ratkaisemiseksi. Vaikutuksia on toistaiseksi liian varhaista arvioida.
Talousarvion 2023 sitovien tavoitteiden toteutuminen
Yhtymäkokous asetti talousarviossa 2023 neljä sitovaa taloudellista tavoitetta. Ne koskivat tilikauden tulosta, jäsenlaskutuksen kehystä, investointeja ja lainakannan enimmäismäärää vuoden lopussa. Tavoitteet toteutuivat lukuun ottamatta tilikauden tulosta, joka oli 111,1 miljoonaa euroa alijäämäinen.
Lisäksi talousarviossa asetettiin tytäryhteisöille tavoitteita, jotka koskivat yhtiöiden tulosta, tuottavuutta ja pääoman tuottoa. HUS Kiinteistöt Oy:llä oli myös tavoite hankkeiden maksuohjelman ja toteuman pitävyydestä ja HYKS-instituutti Oy:llä tavoite tutkimusten määrälle. Kaikki tavoitteet saavutettiin lukuun ottamatta Puro Tekstiilihuoltopalvelut Oy:n tuottavuustavoitetta.
Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota siihen, että tytäryhteisöille on asetettu vain vähän tavoitteita ja ne ovat pääosin taloudellisia. Kiinteistöyhtiöille ei ole asetettu tavoitteita lainkaan. Omistajaohjausta on mahdollista tehostaa asettamalla tytäryhteisöille kunnianhimoisempia tavoitteita. Tavoitteiden tulee olla oikeassa suhteessa kunkin yhtiön toimintaan, talouteen ja HUSin strategiaan.
Taloudellinen tilanne on vaikea
Tilikauden tulos päätyi 111,1 miljoonaa alijäämäiseksi eivätkä tuottavuus- ja säästöohjelmat riittäneet parantamaan taloudellista tilannetta. Vuosilta 2022 ja 2023 kertynyt alijäämää, yhteensä 111,2 miljoonaa euroa, tulee kattaa vuoden 2025 loppuun mennessä.
Merkittävin syy alijäämään oli palkankorotukset, jotka toteutuivat noin 48,5 miljoonaa euroa korkeampina kuin talousarviossa arvioitiin. Talousarvioon 2023 sisältynyt omaisuuden myynti (15 milj. euroa) ei toteutunut ja tutkimusrahoituksen vaje oli 7 miljoonaa euroa. Lisäksi tulokseen vaikuttivat pääasiassa covid-19-suojavarausteista kirjatut 4,7 miljoonan euron tappiot.
- Toimintakulut olivat noin 2,9 miljardia euroa ja ylittivät talousarvion 2,1 prosentilla.
- Toimintatuotot olivat noin 2,9 miljardia euroa ja alittivat talousarvion 1,7 prosentilla.
- Monet talouden tunnusluvut heikentyivät vuodesta 2022. Vuonna 2023 vuosikate oli 9,1 miljoonaa euroa ja se heikkeni merkittävästi edellisestä vuodesta. Omavaraisuusaste laski 14,9 prosenttiin ja suhteellinen velkaantuneisuus nousi 53,5 prosenttiin. Maksuvalmius pysyi hyvänä ja kassan riittävyys oli 15,1 päivää.
- Investointien määrä oli yhteensä 250,4 miljoonaa euroa. Investointien toteutumisaste muutettuun talousarvioon verrattuna oli 98,6 prosenttia.
- Lainat ja vuokravastuut olivat yhteensä 1486,2 miljoonaa euroa, mikä oli 8,6 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Lainakanta oli 996,2 miljoonaa euroa ja kasvoi 15,1 prosenttia edellisestä vuodesta.
- Korkokulut nousivat huomattavasti ja niitä maksettiin yhteensä 11,4 miljoonaa euroa.
Vuosien 2025–2027 sopeutustarpeeksi on arvioitu yhteensä noin 225 miljoonaa euroa. Talouden tasapainotuksen onnistumiseen liittyy epävarmuustekijöitä alkaen siitä, miten palvelujen järjestäjien yhteistyö Uudellamaalla sujuu ja miten palveluverkon kehittämisessä onnistutaan.
Lähetemäärä kasvoi ja hoitoon pääsy vaikeutui
Valvontaviranomaiset kiinnittivät vuonna 2023 useita kertoja huomiota hoitoon pääsyn vaikeaan tilanteeseen. Valvira antoi HUSille määräyksen saattaa hoitoon pääsy lain mukaiselle tasolle 31.3.2025 mennessä.
Vuonna 2023 hoidettujen eri potilaiden määrä nousi 3,2 ja kiireettömien lähetteiden määrä 5,2 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Etävastaanottoja oli kaikista käynneistä 17,5 prosenttia.
Kiireettömien lähetteiden käsittely 3 viikon määräajassa toteutui aiempaa paremmin, mutta yli 6 kuukautta hoitoa odottaneiden potilaiden määrä kasvoi. Jonot olivat pitkiä muun muassa ortopediassa, vatsaelinkirurgiassa, silmätaudeilla ja neurokirurgiassa. Myös lastenpsykiatriassa ja nuortenpsykiatriassa on edelleen ongelmia lakisääteisten hoitoon pääsyn määräaikojen toteutumisessa. Tilanne on jatkunut haastavana useita vuosia.
Vuoden 2023 lopussa 9520 potilasta oli odottanut hoidon tarpeen arviointia yli 3 kuukautta, mikä oli lähes kolmannes kaikista odottaneista. Kiireettömään hoitoon yli 6 kuukautta odottaneita potilaita oli vuoden lopussa 8325, joka on enemmän kuin vuoden 2022 lopussa (5316).
Potilaiden jatkohoitoon siirtyminen sujui aiempaa paremmin. Siirtoviivehoitopäivien määrä (9469) laski 40 prosenttia edellisestä vuodesta.
Hoitoon pääsyn tilannetta on pyritty parantamaan rekrytoimalla henkilökuntaa, lisä- ja ylitöillä, ostopalveluilla ja palveluseteleillä ja yhteistyöllä muiden toimijoiden kanssa. Esimerkiksi palveluseteleihin käytettiin 23,9 miljoonaa euroa, 26 prosenttia enemmän kuin vuonna 2022. Tehdyistä toimenpiteistä huolimatta tilannetta ole saatu lainmukaiseksi. Esimerkiksi leikkaussaleihin ja raskaille vuodeosastoille on ollut vaikea löytää henkilöstöä.
Kokonaishoitoajat päivystyksessä ovat pitkät eikä STM:n suosittelema 4 tunnin kokonaishoitoaika toteudu jatkohoitoa odottavilla potilailla. Haasteet henkilöstön saatavuudessa, erityisesti pula erikoislääkäreistä, vaikeuttavat päivystysten tilannetta. Erikoissairaanhoidon päivystyskäyntien ja yhteispäivystyskäyntien määrä väheni noin yhden prosentin.
Toimialajohtajille tehdyn kyselyn perusteella lisärahan saamisen ohella on muitakin keinoja parantaa hoitoon pääsyä. Tärkeänä pidettiin esimerkiksi julkisen palveluvalikoiman tarkastelua ja vaikuttavimpien hoitojen suosimista kansallisella tasolla. Lisäksi tuotiin esiin joustavampi työajan käyttö, urakkamallinen tehtävien järjestely, sujuvampi potilastietojärjestelmä ja kirjaamiseen käytettävän ajan vähentäminen.
Arviointi on kuvattu yksityiskohtaisemmin Arviointikertomuksessa 2023.
