Tulosalueiden johtamisen edellytyksiä tulee vahvistaa

Jaa sivu

Arvioinnissa tarkasteltiin Naisten, lasten ja nuorten palvelut, Operatiiviset palvelut ja Akuutti, leikkaus- ja tehohoitokeskus -tulosalueiden tavoitteiden toteutumista ja tunnistettiin tulosalueiden johtamiseen liittyviä kehittämiskohteita.

Tulosalueiden tavoitteet toteutuivat pääosin hyvin. Tarkastuslautakunta suosittelee tulosalueiden johtamisen edellytysten vahvistamista ja kehittämään leikkaussaliresursseihin liittyvää tilaaja-tuottajamallia.



Tulosalueiden sitovat taloudelliset tavoitteet koskivat jäsenlaskutuksen kehystä, tilikauden tulosta ja tuottavuutta. Tavoitteet toteutuivat lukuun ottamatta Naisten, lasten ja nuorten palvelut sekä Operatiiviset palvelut -tulosalueiden tilikauden tulosta.

Arvioinnissa mukana olleiden tulosalueiden strategiset tavoitteet toteutuivat pääosin hyvin. Tulosalueiden strategisten tavoitteiden määrä, sisältö ja konkreettisuuden aste vaihtelivat huomattavasti. Useiden tavoitteiden kohdalla ei ollut määritelty numeraalista mittaria ja tavoitetasoa, vaikka se olisi ollut mahdollista. Selkeät tavoitetasot ovat tärkeitä tavoitteiden toteutumisen seurannassa ja arvioinnissa. Strategian johtamisen ja toimeenpanon näkökulmasta asiaan tulee kiinnittää huomiota HUS-tasolla. Arviointi osoitti, että tulosalueiden strategisia tavoitteita on joiltakin osin muutettu vuoden 2024 käyttösuunnitelmien hyväksymisen jälkeen.  

Strategian toteutumisen näkökulmasta on myönteistä, että kaikilla kolmella tulosalueella sekä asiakaskokemus että henkilöstön hyvinvointi ovat keskimäärin hyvällä tasolla. Henkilöstön näkökulmasta kehittämistarpeita on tunnistettu toimintakulttuurissa ja viestinnässä. Yhteistoimintaneuvottelujen vaikutuksesta henkilöstön hyvinvointiin oli toistaiseksi vähän tietoa saatavilla.

Arvioinnissa tunnistetut tulosalueiden johtamisen kehittämiskohteet liittyvät HUSin strategian ohjausvaikutukseen, taloustietojen ajantasaisuuteen, johdon väliseen yhteistyöhön organisaation eri tasoilla sekä hyvinvointialueiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Strategian sisältöön toivottiin enemmän valintoja siitä, mihin panostetaan ja mihin ei. HUSin organisaatiorakennetta tulosaluejohtajat pitivät hyvänä, mutta jatkossa tulisi arvioida tulosalueiden ja -yksiköiden suhdetta toisiinsa ja vahvistaa johdon yhteistyötä organisaation eri tasoilla. Nykyinen organisaatiorakenne voi johtaa osaoptimointiin, kun vastuu hoitoon pääsystä ja toiminnan resursseista jakautuvat eri tulosalueille.

Uudenmaan erillisratkaisussa osaoptimointi voi tulla esiin siten, että toimijat kehittävät omia palvelujaan ilman, että riittävästi huomioidaan potilaan koko hoito- ja palveluketju. Osaoptimointiin puuttuminen edellyttää avointa yhteistyötä eri toimijoiden välillä ja myös taloudellisten voimavarojen käytön suunnittelua yhdessä.

Arviointi on kuvattu yksityiskohtaisemmin tulosalueiden tavoitteiden toteutumista käsittelevässä arviointimuistiossa, pdf, 530 kt (arviointikertomushus.fi).