Arvioinnissa selvitettiin, millaisia vaikutuksia on ollut Etevan palvelujen siirtämisellä HUSiin. Lisäksi selvitettiin kehitysvammaisten erityishuollon palvelujen saatavuutta, kustannuksia, asiakastyytyväisyyttä ja laatua.
Etevan palvelujen siirto HUSin vastuulle ei ole kaikilta osin ollut toimiva ratkaisu. Haasteita on lääkäreiden ja hoitohenkilöstön riittävyydessä ja sitä myötä hoidon saatavuudessa. Sopivien asumispalvelujen puuttuminen pitkittää kehitysvammaisten asiakkaiden hoitoa erikoissairaanhoidossa. Kehittämistarpeita on myös toimijoiden välisessä yhteistyössä, toimitiloissa, asiakaspalautteiden menetelmissä sekä ruotsinkielisissä palveluissa.
Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueen kehitysvammaisten palveluista vastasi ennen sotepe-uudistusta Eteva-kuntayhtymä, jonka palvelut siirtyivät hyvinvointialueiden vastuulle vuoden 2023 alussa. Vaativat kehitysvammalääketieteen palvelut siirrettiin liikkeenluovutuksena HUSiin, koska palvelut haluttiin säilyttää yhtenä kokonaisuutena ja turvata niiden jatkuvuus. HUSiin siirtyi 3 aikuisten kehitysvammapsykiatrian osastoa, jotka sijaitsevat Keravalla, Lahdessa ja Hämeenlinnassa, yksi lasten ja nuorten kehitysvammapsykiatrian osasto Lahdessa, kehitysvammalääketieteen poliklinikka Vantaalla sekä liikkuvat asiantuntijapalvelut. Työntekijöitä siirtyi yhteensä noin 170 ja muutoksen kustannusvaikutukseksi arvioitiin noin 12,5 miljoonaa euroa. HUSin tuottamat kehitysvammaisten palvelut ovat erikoissairaanhoitoa HUS-yhtymän lakisääteisen järjestämisvastuun mukaisesti.
Ruotsinkielisistä kehitysvammaisten palveluista vastasi ennen sote-uudistusta Kårkulla samkommun -kuntayhtymä koko maan alueella. Uudistuksen jälkeen hyvinvointialueet vastaavat myös ruotsinkielisistä palveluista. Hyvinvointialueilla on päävastuu vammaisten ja kehitysvammaisten henkilöiden palveluista, myös kehitysvammaisten erityishuollon palvelujen järjestämisestä.
Johtopäätökset
Arvioinnin perusteella Etevan palvelujen siirto HUSin vastuulle ei ole kaikilta osin ollut toimiva ratkaisu. Haasteita on henkilöstön riittävyydessä ja hoidon saatavuudessa. HUSin näkökulmasta palvelujen siirtyminen HUSiin on selkiyttänyt kehitysvammaisten terveydenhuollon palvelujen järjestämistä, mutta samalla hyvinvointialueiden ja asiakkaiden näkökulmista HUSin palveluihin on vaikea päästä. Myönteistä on, että HUS ja hyvinvointialueet tekevät tiivistä yhteistyötä palvelujen kehittämiseksi.
Kehitysvammalääketieteen yksikön toiminnan kulut ovat vastanneet alkuperäistä arviota, mutta samalla toiminnan laajuus on jäänyt suunniteltua pienemmäksi, kun kaikkia osastopaikkoja ei ole voitu pitää auki.
Kehitysvammalääketieteen yksikössä on vähän lääkärin vakansseja ja sairaanhoitajien vakansseista noin puolet on täyttämättä. Tämä on vakava ongelma. Lääkäriresurssit eivät riitä esimerkiksi kuntoutussuunnitelmien tekemiseen poliklinikoilla eikä liikkuviin asiantuntijapalveluihin. Hoitohenkilöstöpulan vuoksi huomattava osa kehitysvammalääketieteen osastopaikoista oli suljettuna vuonna 2024. HUSiin ei ole voitu palkata sosionomeja, vaikka heillä Etevan aikana oli tärkeä rooli kehitysvammaisten asiakkaiden erityishuollon palveluissa.
HUS-yhtymän lakisääteinen järjestämisvastuu rajaa kehitysvammapsykiatrian palvelut erikoissairaanhoitoa edellyttävään hoitoon. Asiakkailla voi kuitenkin samanaikaisesti olla tarve myös sosiaalihuollon palveluille, esimerkiksi kuntoutukselle, jota HUS ei järjestä. Tämä koskee erityisesti tilanteita, joissa hoito erikoissairaanhoidossa pitkittyy sen vuoksi, että asiakkaalle ei pystytä järjestämään sopivaa asuntoa.
Sopivien asumispalvelujen puuttuminen on palvelujärjestelmän pullonkaula, mikä pitkittää kehitysvammaisten asiakkaiden hoitoa erikoissairaanhoidossa ja viivästyttää uusien potilaiden pääsyä HUSin osastoille. Hoitojaksojen pitkittymistä ei seurata järjestelmällisesti esimerkiksi siirtoviivepäivien avulla eikä hyvinvointialueita laskuteta pitkittyneestä hoidosta. Asumispalvelujen kehittämistarpeet on tunnistettu ja HUS ja hyvinvointialueet tekevät yhteistyötä tilanteen parantamiseksi. Asumispalvelut eivät kuulu HUSin järjestämisvastuuseen, joten HUSin vaikutusmahdollisuudet asiassa ovat rajalliset.
Kehitysvammalääketieteen yksikössä on haasteita toteuttaa hoidon tarpeen arviointi lakisääteisessä määräajassa. Kehitysvammaisten lasten ja nuorten käytösongelmiin vastaaminen edellyttää kehitysvammalääketieteen lisäksi muiden erikoisalojen asiantuntemusta, jota yksikössä ei ole.
Kehitysvammalääketieteen osastot sijaitsevat erillään muista HUSin toiminnoista, mikä on haaste muun muassa henkilöstön työturvallisuuden varmistamisen näkökulmasta.
HUS-järjestämissopimuksessa ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen yhteistyösopimuksessa (YTA-sopimus) ei sovita selkeästi HUSin ja hyvinvointialueiden työnjaosta kehitysvammaisten erityishuollon palveluiden tuottamisessa. Käytännössä voi olla vaikea erottaa, milloin asiakkaan hoito kuuluu HUSiin ja milloin hyvinvointialueen vastuulle. YTA-sopimuksessa on tunnistettu palvelujen kehittämiskohteita, mutta ei aseteta kehittämistyölle konkreettisia tavoitteita, mikä voi heikentää sopimuksen ohjausvaikutusta.
HUSin yleisesti käyttämät asiakastyytyväisyysmittarit ja palautekanavat eivät sovellu kovin hyvin kehitysvammaisten asiakastyytyväisyyden seurantaan. Kehitysvammapsykiatrian yksiköllä ei ole asiakasraatia, jonka kautta asiakkaiden ja heidän läheistensä näkökulmia voitaisiin huomioida palvelujen kehittämisessä. Myönteistä on, että kehitysvammalääketieteen yksikön toiminnasta on tehty vähän muistutuksia ja kanteluja. Hyvinvointialueiden vammaisneuvostojen mukaan HUSin hoitoon ollaan tyytyväisiä.
Kehitysvammalääketieteen palveluiden saatavuudessa ruotsin kielellä on haasteita. Kårkulla-kuntayhtymän purkamisen jälkeen ruotsin kieltä osaavat asiantuntijat ovat hajautuneet eri hyvinvointialueille ja heitä on vaikea rekrytoida.
Arviointi on kuvattu yksityiskohtaisemmin arviointimuistiossa Kehitysvammaisten erityishuollon tilanne, pdf 633 kt (arviointikertomushus.fi).
