Search

Toimitilojen johtaminen, tilatehokkuus ja ympäristövaikutukset

Toimitilojen johtaminen, tilatehokkuus ja ympäristövaikutukset

HUS Tilakeskus.

Arvioinnissa selvitettiin toimitilojen johtamista, tilatehokkuutta ja ympäristövaikutuksia sekä HUS Tilakeskuksen ja HUS Kiinteistöt Oy:n välisestä tilaaja-tuottajamallista saatuja kokemuksia. Erikoissairaanhoidon kehittyminen ja palvelutarpeiden muutokset lisäävät vaatimuksia toimitilojen muunto- ja käyttöjoustavuudelle. Lisääntynyt etätyö vähentää tilojen tarvetta ja muuttaa sitä, millaisia tiloja tarvitaan.

HUSin käytössä olevien tilojen yhteismäärä on yhteensä noin 910 000 hum2. Omien kiinteistöjen osuus on noin 67 ja vuokrakohteiden noin 33 prosenttia.  Tyhjien, käytettävissä olevien tilojen osuus on noin 8, käyttökiellossa olevien tilojen noin 5 ja peruskorjattavien noin 3 prosenttia.  Merkittävimmät käyttökiellossa olevat kohteet ovat Kellokosken sairaala-alue, Lastenlinna, Kevätkummun sairaala Porvoossa ja osa Silmä-Korva sairaalasta. Sisäilmaongelmien määrä on laskenut aiempiin vuosiin verrattuna.

Kiinteistöjen ja toimitilojen kustannukset ovat noin 240 miljoonaa euroa vuodessa. Kustannusten osuus HUSin toimintakuluista vuonna 2022 oli noin 5,9 prosenttia ja poistot huomioiden 7,3 prosenttia.

Tilojen käyttöä on mahdollista tehostaa

Arvioinnissa kävi ilmi, että tilatehokkuuden seurantaan ei ole HUSissa ollut systemaattisia käytäntöjä ja HUS-tason periaatteita. Käyttöasteista ja tilatehokkuudesta ei ole kattavaa kokonaisseurantaa.  Vuonna 2022 aloitettiin toimisto- ja poliklinikkatilojen käyttöasteiden mittaus 12 kohteessa ja noin 900 työpisteessä. Tulosten mukaan käyttöasteissa on paljon vaihtelua. Viime vuosina on toteutettu joitakin tilatehokkuuteen liittyviä projekteja, mutta tilatehokkuuden parantumista niissä ei pääsääntöisesti ole voitu osoittaa.

Kokemukset tilaaja-tuottajamallista

HUS tilaa rakennuttamis- ja kiinteistöpalvelut HUS Kiinteistöt Oy:ltä, joka on HUSin kokonaan omistama tytäryhteisö. Vuonna 2022 yhtiön tulos oli 35 200 euroa ja tuottavuuden kasvu 3,6 prosenttia. Yhtiön liikevaihto oli sen historian korkein, 259,8 miljoonaa euroa, mitä selittää Siltasairaala-hanke. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota siihen, että yhtiölle asetettu tuottavuustavoite ei ole määritelty selkeästi ja läpinäkyvästi.

Tilaaja-tuottajamallilla tavoitellaan usein parempaa tuottavuutta ja taloudellisia säästöjä. Mallin haasteena voi olla osaoptimointi, dialogin puute, hallinnollisen työmäärän lisääntyminen sekä vastuiden ja roolien epäselvyys. Muissa yliopistosairaanhoitopiireissä tilaaja-tuottajamallia ei käytetä kiinteistöjen hallinnoinnissa. 

Tilaaja-tuottajamallin koettiin pääosin toimivan hyvin. Mallin etuina pidettiin päätöksenteon joustavuutta ja rekrytointien sujuvuutta kiinteistöyhtiössä. Haasteita on liittynyt omistajaohjaukseen, toiminnan läpinäkyvyyteen sekä suurten rakennusinvestointien aikataulujen ja kustannusten ennustettavuuteen. On myös mahdollista, että toiminnoissa on joitakin päällekkäisyyksiä.

Energian ja veden kustannukset sekä kiinteistöjen ympäristövaikutukset

Vuonna 2022 HUSin kiinteistöjen ostoenergian kulutus oli 305 000 MWh ja energiakulut yhteensä noin 31,2 miljoonaa euroa. Kustannukset nousivat 28,8 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

HUS on saavuttanut kuntien energiatehokkuussopimuksessa asetetun energian säästötavoitteen yli 3,5 vuotta etuajassa. Eniten on säästetty lämmityksessä. Lisäksi on otettu käyttöön uusiutuvaa energiaa. Elokuussa 2022 HUS otti ensimmäisenä sairaanhoitopiirinä käyttöön ilmastotiekartan, jossa kuvataan yli sata toimenpidettä hiilineutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä. 

Rakennusinvestoinnit – esimerkkinä Siltasairaala

Valtioneuvosto päättää jatkossa vuosittain HUSille myönnettävästä lainanottovaltuudesta, mikä vaikuttaa myös rakennusinvestointeihin. Rakennusinvestointeja suunnitellaan jatkossa sen perusteella, että niihin on käytettävissä 180 miljoonaa euroa vuodessa. Uusia hankkeita ei aloiteta vuonna 2023 pois lukien Apteekin, keskuskeittiön ja pysäköinnin uudisrakennushankkeita Meilahden alueella.

Rakennusinvestoinnit ovat viime vuosina toteutuneet talousarvion mukaisesti. Vuonna 2022 rakennusinvestointeihin varattiin alkuperäisessä talousarviossa 202,6 miljoonaa euroa ja niihin käytettiin 196,5 miljoonaa euroa. Koronaepidemia ja sota Ukrainassa ovat nostaneet rakentamisen kustannuksia merkittävästi ja vaikeuttaneet rakennusmateriaalien saatavuutta.

Syksyllä 2022 Meilahden sairaala-alueelle valmistui Siltasairaala, joka on HUSin historian suurin rakennushanke. Sairaala korvaa Töölön sairaalan sekä osan Syöpätautien tulosyksikön toiminnoista. Siltasairaalan alkuperäinen kustannusarvio oli 280 miljoonaa euroa ja toteutuneet kustannukset 305,8 miljoonaa euroa. Sairaala valmistui suunnitellussa aikataulussa.

Siltasairaalassa uudenlaisia tilaratkaisuja ovat muun muassa yhteiskäytössä olevat poliklinikka- ja toimistotilat. Poliklinikat on suunniteltu niin, että lääkärit voivat ottaa aiempaa enemmän potilaita vastaan. Sairaalassa on myös päivystysheräämö, jolla vältetään potilaiden siirtoa vuodeosastolle leikkauksen jälkeen. Päivystyksessä on Suomen ensimmäinen Raptor-sali, jossa voidaan suorittaa kiireellisiä leikkauksia. Siltasairaalassa on tarkoitus siirtyä lyhythoitoisiin potilasprosesseihin ja välttää turhia vuodeosastojaksoja. Samaan kerrokseen on sijoitettu eri osastojen ja erikoisalojen toimintaa, mikä antaa mahdollisuuden tiiviimpään yhteistyöhön niiden välillä. Siltasairaalan tuottavuustavoitteiden arvioiminen ei vielä ole mahdollista, koska sairaalan palvelutuotantoa ei alkuvaiheessa voida käynnistää täysimääräisesti.

Energiatehokkuus on huomioitu Siltasairaalassa monin tavoin. Esimerkiksi ilmanvaihtokoneissa on lämmöntalteenotto ja hukkaenergiaa kierrätetään rakennuksen ja veden lämmitykseen.

Havainnot toimitiloista

  • Energian säästötoimenpiteillä on saavutettu hyviä tuloksia.
  • Toimitilojen käyttöasteiden seuranta on aloitettu, mutta tietoja ei ole vielä hyödynnetty riittävästi tilasuunnittelussa ja johtamisessa. 
  • Tiloihin liittyviä tuottavuushankkeita on toteutettu vähän, eikä niissä pääsääntöisesti vielä ole osoitettu tilatehokkuuden paranemista.
  • Kokemukset tilaaja-tuottajamallista ovat pääosin myönteisiä, mutta malliin liittyy myös riskejä. HUS Kiinteistöt Oy:n tuottavuustavoitteen määrittely ei ole läpinäkyvää. Olisi tärkeää kertoa selkeästi, miten tuottavuustavoite muodostuu ja millä mittarilla sen saavuttamista arvioidaan.
  • Tarkastuslautakunta kiinnitti vuoden 2018 arviointikertomuksessa huomiota kaksoisrooleihin tytäryhteisöissä. Lautakunta suositteli, että vaikka kaksoisroolit eivät ole lailla kiellettyjä, tulee niiden merkitystä arvioida konsernivalvonnan riippumattomuuden, hyvän hallinnon toteutumisen, tytäryhteisöjen tehokkaan johtamisen ja maineriskin näkökulmasta. Kaksoisroolit voivat aiheuttaa ongelmia päätöksenteon riippumattomuuden näkökulmasta.

Arviointi on kuvattu yksityiskohtaisemmin arviointikertomuksessa 2022 (PDF 4 Mt).

Arviointikertomus 2022 tiivistelmät