HUSin toimintaa vuonna 2022 leimasivat monet ympäröivän yhteiskunnan muutokset, päällimmäisenä koronapandemia, paheneva henkilöstöpula sekä sotepe-uudistuksen valmistelu. Lisäksi Venäjän Ukrainassa aloittama hyökkäyssota on tuonut keskiöön varautumiseen liittyvät kysymykset ja nostanut yleistä kustannustasoa. Elämme aikaa, joka edellyttää sopeutumista ja uusia ratkaisuja kaikilta yhteiskunnan toimijoilta, myös HUSilta.

Toisin kuin muualla Suomessa, Uudellamaalla erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen järjestämisvastuu on jatkossakin hajautettu. Erikoissairaanhoidon palvelut järjestää ja tuottaa HUS-yhtymä, joka on uudessa mallissa ainut toimija, joka ei saa rahoitusta suoraan valtiolta. HUSin rahoituksen kannalta olennainen muutos on myös siirtyminen raamibudjettiin suoritteisiin perustuvan laskutuksen sijaan.

HUSissa ylintä valtaa käyttää jatkossa yhtymäkokous ja hallituksen rooli tulee korostumaan päätöksenteossa. Myös tarkastuslautakunnan arviointikertomus esitetään jatkossa yhtymäkokoukselle valtuuston sijaan. HUSin rahoittajia eli Uudenmaan hyvinvointialueita ja Helsingin kaupunkia edustavat päätöksentekijät ja viranhaltijat tulevat kuitenkin varmasti lukemaan tarkkaan HUSin tarkastuslautakunnan arviointeja.

Tuloksellisuus nostettava keskiöön sekä päätöksenteossa että toiminnassa

Yleinen talouskehitys, Suomen velkaantuminen ja väestön vanheneminen aiheuttavat paineita hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen rahoittamiselle. On löydettävä uusia tapoja tehdä asioita, ja siksi tarvitaan lisää tietoa siitä, miten erilaiset ratkaisut vaikuttavat esimerkiksi tuottavuuteen.

Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että päätösten vaikutuksia toimintaan ja talouteen arvioidaan ja ennakoidaan. Lautakunta suositteli vuoden 2021 arviointikertomuksessa, että HUSin tulisi laatia yhteiset periaatteet sille, miten päätösten vaikutuksia arvioidaan ennakkoon. Suositus on edelleen tärkeä ja ajankohtainen. Samoin tärkeää on käynnissä olevien ja tehtyjen toimenpiteiden aktiivinen seuranta sekä jälkikäteinen arviointi. Esimerkiksi tuottavuusohjelman tulosten raportointia onkin jo parannettu vuodelle 2022.

Apotti tuottavuuden ajurina

Hyvä esimerkki toimenpiteiden tuottavuuden mittaamisen tärkeydestä ja toisaalta sen haastavuudesta on Apotti-järjestelmä. Suorien kustannusten lisäksi järjestelmä vaikuttaa tuottavuuteen monin tavoin muun muassa sitä kautta, miten järjestelmä tukee laadunhallintaa, tiedolla johtamista ja miten se vaikuttaa henkilöstön työtyytyväisyyteen – tuottavuuden parantuminen oli myös hankinnan keskeinen peruste.

Toistaiseksi yleisessä keskustelussa on korostunut Apotin haasteet ja ongelmat. Järjestelmän mahdollisuuksia ole vielä päästy täysimääräisesti hyödyntämään, eikä niitä varmasti kaikilta osin ole edes tunnistettu. Samalla tiedämme, että vaikka Apotin käyttöönotot ovat vasta pääosin päättyneet, on koko sopimus jo tulossa päätökseen vuonna 2026. Lautakunnan tietojen mukaan potilastietojärjestelmän tulevaisuuden selvittämistä ei ole vielä aloitettu.

Jotta eri vaihtoehdot potilastietojärjestelmää ajatellen saadaan pidettyä aidosti avoinna, ja kun huomioidaan, että uuden järjestelmän hankintaan ja käyttöönottoon kuluisi useita vuosia, on viipymättä käynnistettävä selvitys järjestelmän tulevaisuudesta, kehitysaskeleista ja erilaisista vaihtoehdoista. Selvityksessä on syytä ottaa huomioon myös järjestelmän vielä realisoitumattomat tuottavuushyödyt ja analysoitava tavat niiden käyttöön saamiseksi siltä osin kuin tällaista selvitystä ei vielä ole tehty.

Hoitajapulan ratkaisu vaatii uusia keinoja ja päättäväistä toimintaa

Pula hoitohenkilökunnasta on entisestään pahentunut koko Suomessa, mikä vaikuttaa palvelutuotantoon vakavalla tavalla. Kevan selvityksen mukaan Uudellamaalla on 6000 sairaanhoitajan vaje – luku on lähes kaksinkertaistunut muutamassa vuodessa. Vuonna 2022 HUSissa noin 400 sairaansijaa oli suljettuna ja 1000 lasten tehohoitopäivää jäi tuottamatta sen vuoksi, että hoitohenkilökuntaa ei saatu palkattua. Hoitojonot ovat kasvaneet useilla erikoisaloilla, ja pula hoitohenkilökunnasta on riski myös varautumisen näkökulmasta.

Tilanne on ollut ennakoitavissa jo pitkään ja HUSissakin on asiasta tehty erilaisia selvityksiä. Tehdyt toimet eivät kuitenkaan selvästi ole olleet riittäviä. On välttämätöntä käyttää kaikki mahdolliset keinot riittävän henkilöstön turvaamiseksi. Tähän kuuluu muun muassa eri henkilöstöryhmien välisen työnjaon määrätietoinen uudistaminen ja hoitohenkilöstön rekrytointi ulkomailta. On myös kiinnitettävä huomiota henkilöstön työhyvinvointiin ja arjen sujuvuuteen, kuten mahdollisuuteen vaikuttaa työvuoroihin ja pysäköintitilanteeseen, koska vuorotöihin saapuminen julkisilla kulkuvälineillä ei aina ole mahdollista. 

Tavoitteet ovat tärkeitä, koska niillä ohjataan toimintaa haluttuun suuntaan

Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että asetetut tavoitteet ovat muuttuneet vuosittain, mikä tekee strategian toteutumisen ja toiminnan kehittymisen pidemmän aikavälin seurannan erittäin haastavaksi. Jatkossa olisi hyvä kiinnittää huomiota myös siihen, että asetetut tavoitteet ovat riittävän konkreettisia ohjaamaan toimintaa. Lisäksi olisi hyvä pohtia tytäryhteisöille asetettuja tavoitteita, jotta varmistetaan, että täysin omistetut tytäryhteisöt edistävät parhaalla tavalla koko konsernin tavoitteita.

Vaikka tarkastuslautakunnan toimikausi jäi lyhyeksi, niin se teki monia havaintoja, joihin puuttumalla HUSin toimintaa ja taloutta voidaan kehittää. Ilahduttavan moni vuosien 2020 ja 2021 arviointikertomuksissa annetuista suosituksista on jo toteutunut. Toisaalta on myös asioita, joihin tarkastuslautakunta sekä tilintarkastaja kiinnittävät toistuvasti huomiota, sillä ne eivät ole vielä korjaantuneet tyydyttävälle tasolle. Tällaisia asioita ovat erimerkiksi monet hankinnoista ja hankintatoimesta annetut suositukset, vaikka asia onkin edennyt, sekä lääkäreiden työajan seuranta. On koko HUSin etu, että tilivelvolliset viranhaltijat suhtautuvat suosituksiin vakavasti ja edistävät niiden toteutumista.

Lopuksi haluan todeta, että on ollut etuoikeus päästä tutustumaan laajasti HUSin toimintaan ja kaikkeen siihen upeaan työhön, jota organisaatiossa tehdään. Kiitän tästä mahdollisuudesta ja toivotan menestystä HUS-yhtymän henkilöstölle ja päättäjille.

Matti Parpala

tarkastuslautakunnan puheenjohtaja