Arvioinnissa selvitettiin, miten tutkimustoiminnalle, erityisesti tutkimusrahoitukselle, asetetut tavoitteet toteutuivat vuonna 2024. Lisäksi selvitettiin tutkimusrahoituksen rakennetta, kehitystä ja tutkimusrahoituksen tuloksellisuutta.
Tutkimusrahoitukselle asetetut tavoitteet ovat toteutuneet hyvin. Vuonna 2024 rahoituksen kokonaismäärä oli 33 miljoonaa euroa ja se on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana. Erityisesti EU-rahoituksen ja muun kilpaillun rahoituksen määrä on kasvanut. HUS toimii aktiivisesti kansallisissa ja kansainvälisissä tutkimusverkostoissa ja on osallistunut keskusteluun yliopistosairaalalisän maksamiskäytännöstä ja toisiolain vaatimuksista. Tutkimuksen vaikuttavuutta erityisesti potilashoidon osalta tulee arvioida.
HUSin tutkimus- ja opetustoiminta perustuu HUSin strategiaan ja tiiviiseen yliopistoyhteistyöhön. Lääketieteellistä tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoimintaa johtaa johtajaylilääkäri, jonka alaisuudessa työskentelee tutkimusjohtaja. Tutkimusjohtajan keskeisinä tehtävinä on vastata yhtymätasoisista tutkimus- ja opetushallinnon prosesseista, tutkimustoiminnan infrastruktuurista ja johtaa yhtymähallinnon tutkimuksen ja opetuksen yksikköä. Yksikön tehtävinä ovat muun muassa tutkimuslupien ja tietolupien valmistelu, yhtymän tutkimusrahoituksen ja tutkimusjuridiikan palvelujen koordinointi sekä tutkimusrahoitukseen liittyvä neuvonta. Tutkimus-, koulutus-, kehittämis- ja innovaatiolautakunnan (TKKI-lautakunta) tehtävänä on muun muassa laatia ehdotuksia yhtymän tutkimustoimintaa koskeviksi määrärahoiksi.
Tutkimusrahoitusta hallinnoidaan joko HUS-yhtymässä tai HYKS-instituutti Oy:ssä rahoituslähteen mukaan. Rahoituslähteitä ovat HUSin oma tutkimusmääräraha, valtion tutkimusrahoitus ja ulkopuolinen tutkimusrahoitus, kuten EU-rahoitus ja Suomen Akatemian rahoitus. Lisäksi tutkimusta tehdään yksityisten säätiöiden myöntämien apurahojen tuella ja kaupallisten yhtiöiden toimeksiantotutkimuksina.
Lääketieteellinen tutkimus tuottaa paitsi julkaisuja, myös kehittää ja tuo uusia käytäntöjä potilaiden hoitoon. Korkeatasoinen lääketieteellinen tutkimus edellyttää pitkäjänteistä rahoitusta. Tiukka taloudellinen tilanne voi vaikuttaa tutkimustoimintaan niin, että tutkimukselle varattu työaika vähenee eikä tutkimuksen palkka- ja materiaalikuluja pystytä kattamaan. HUSin tutkimusrahoitusta haastavat myös yliopistosairaalalisän maksaminen hyvinvointialueiden kautta sekä Business Finlandin tulkinta HUSista yrityksenä tutkimusorganisaation sijaan.
Johtopäätökset
Tutkimusrahoitukselle asetetut tavoitteet ovat toteutuneet hyvin yleisestä heikosta taloustilanteesta huolimatta. Erityisesti EU-rahoituksen ja muun kilpaillun rahoituksen kasvu on vaikuttanut siihen, että rahoituksen kokonaismäärä on kasvanut viimeisen 5 vuoden aikana noin 29 prosenttia. Rahoituksen turvaamiseksi tulee myös jatkossa panostaa yhteistyöhön muiden tutkimustahojen kanssa, seurata rahoituslähteitä sekä ylläpitää rahoitushakuun liittyvää koulutusta ja neuvontaa.
Rahoituksen hallinnointiin on kiinnitetty huomiota, ja sitä on kehitetty muun muassa päivittämällä ohje tutkimusrahoituksen hallinnoinnista.
HUSissa tehdään aktiivisesti tutkimusta ja HUSin osuus kaikista Suomen yliopistosairaaloissa tehtyjen tutkimusten tieteellisistä julkaisuista on yli 40 prosenttia. EU-rahoituksen hankkimisessa HUS on ainoana Suomessa eurooppalaista tasoa, mutta jää jälkeen suurista eurooppalaisista sairaaloista.
HUS toimii useissa yhteistyöverkostoissa. HUS on osallistunut aktiivisesti keskusteluun toisiolaista sekä yliopistosairaalalisästä, ja ehdottanut lisän maksamista suoraan HUSille hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin kautta kierrättämisen sijaan. Tämä osaltaan vahvistaisi yliopistosairaalassa tehtävää tutkimusta.
Kehityskohteeksi on tunnistettu prosessin ja palveluiden rakentaminen EU-rahoituksella saavutettujen tutkimustulosten ja kehitettyjen innovaatioiden jatkokehittämiseen, käyttöönottoon ja kaupallistamiseen. Tutkimustoiminnan konkreettisia hyötyjä potilaiden hoidolle on viimeksi arvioitu laajasti vuonna 2012. TKKI-lautakunta on käsitellyt tosielämän tiedon (ns. Real World Data) hyödyntämistä potilashoidon vaikuttavuuden kehittämiseksi.
Tarkastuslautakunta suositteli vuoden 2019 arviointikertomuksessa varmistamaan tutkimusrahoituksen jatkuvuuden, panostamaan kansainväliseen yhteistyöhön ja EU-hankkeisiin sekä harkitsemaan kliinisen tutkimusyksikön perustamista. Lisäksi tarkastuslautakunta piti tärkeänä myönteisen ja kannustavan tutkimusilmapiirin luomista tutkimustyön houkuttelevuuden lisäämiseksi. Arvioinnin perusteella suositukset ovat edelleen ajankohtaisia. Myönteistä on, että EU-yhteistyöhön ja kansainvälisen rahoituksen hakuun on viime vuosina panostettu ja HUSiin on perustettu kliinisiä tutkimusyksiköitä.
Arviointi on kuvattu yksityiskohtaisemmin arviointimuistiossa Tutkimustoiminnan rahoitus, pdf 642 kt (arviointikertomushus.fi).
