Arvioinnissa selvitettiin kiireettömän hoitoon pääsyn määräaikojen toteutumista vuonna 2024 ja hoitoon pääsyn parantamiseksi tehtyjä toimenpiteitä.
Hoitoon pääsyn varmistaminen lakisääteisten määräaikojen mukaisesti tiukassa taloustilanteessa on vaikeaa, vaikka leikkausmääriä ja muuta palvelutuotantoa onnistuttiin lisäämään. Yli puoli vuotta odottaneiden potilaiden määrä kääntyi laskuun, mutta erityisesti ortopediassa ja silmätaudeilla tilanne on edelleen vaikea. HUSin omistajien on turvattava riittävä rahoitus, minkä lisäksi erikoissairaanhoidon kysynnän hallinta edellyttää palvelujen yhteistä kehittämistä ja integraation syventämistä. Osaoptimointiin tulee kiinnittää huomiota sekä omistajien ja HUSin välisessä toiminnassa, että HUSissa tulosalueiden ja -yksiköiden välillä.
Terveydenhuoltolain (1326/2010 § 52 ja 53) mukaan sairaalaan saapunut lähete tulee käsitellä 21 vuorokauden kuluessa, hoidon tarpeen arviointi tulee tehdä 90 vuorokauden kuluessa lähetteen saapumisesta ja tarpeelliseksi todettu hoito on aloitettava viimeistään 180 vuorokauden kuluessa hoidon tarpeen toteamisesta kiireellisyys huomioiden. Alle 23-vuotiaiden lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa hoidon tarve on arvioitava 6 viikon kuluessa lähetteen saapumisesta ja hoito aloitettava 3 kuukauden kuluessa hoidon tarpeen toteamisesta.
Maaliskuussa 2024 Valvira määräsi HUS-yhtymän saattamaan kiireetön erikoissairaanhoitoon pääsy lainmukaiseksi 31.3.2025 mennessä. HUS ei ole kyennyt täyttämään vaatimusta, vaikka hoitojonot ovatkin lyhentyneet.
Vuoden 2024 lopussa yli 180 vuorokautta odottaneiden potilaiden hoidon laskennallinen hoitovelan arvo oli noin 47,8 miljoonaa euroa, mikä olisi kertaluontoinen hoitojonojen purkamisesta aiheutuva kustannus. Lisäksi hoitojonojen ehkäiseminen jatkossa edellyttäisi toimintavolyymin lisäämistä, jonka kustannusarvio on 20–30 miljoonaa euroa.
Lähetteiden käsittely määräajassa toteutui aiempaa paremmin
Vuonna 2024 HUSiin saapui 357 147 kiireetöntä lähetettä. Lähetteiden määrä kasvoi eniten syöpätautien erikoisalalla (11,6 %) ja laski eniten nuorisopsykiatrian erikoisalalla (-9,6 %). Erikoissairaanhoidon kysyntä on pysynyt suurin piirtein samalla tasolla viime vuosina.
Saapuneista lähetteistä 1,9 prosenttia käsiteltiin 3 viikon määräajan jälkeen, kun vastaava osuusvuonna 2023 oli 2,5 prosenttia. THL:n tietojen mukaan lähetteiden käsittelyn määräaika toteutui HUSissa hieman heikommin kuin muilla hyvinvointialueilla, joilla on yliopistosairaala.
Yli puoli vuotta hoitoon odottaneiden määrä kääntyi laskuun
Vuoden 2024 lopussa yli kolme kuukautta hoidon tarpeen arviointia oli odottanut 10 196 potilasta, 27,0 prosenttia (2023: 27,6 %) odottajista. Tilanne vaihtelee paljon erikoisalojen välillä. Eniten vaikeuksia toteuttaa hoidon tarpeen arviointi määräajassa oli ortopediassa, silmätaudeilla sekä maha- ja suolikanavan sairauksissa. Tilanne on haastava myös muilla hyvinvointialueilla, joilla on yliopistosairaala.
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen 2024 ja THL:n raportoimat luvut eroavat jonkin verran toisistaan. Kansallisessa vertailussa käytettiin THL:n julkaisemia tietoja.
Yli puoli vuotta hoitoon pääsyä odottaneiden potilaiden määrä kääntyi laskuun, mutta erityisesti ortopediassa ja silmätaudeilla tilanne jatkui vaikeana. Näillä erikoisaloilla ostopalvelujen myötä toimintaa on siirtynyt HUSin ulkopuolelle, mikä vaikeuttaa oman palvelutuotannon kehittämistä. Tuotannon pysyminen riittävässä määrin omissa käsissä on edellytys järjestämisvastuun toteutumiselle ja yliopistosairaalan koulutustehtävän varmistamiseksi. Vuoden 2024 lopussa yli 180 vuorokautta hoitoon pääsyä odottaneita potilaita oli 6 741, noin viidennes (19,6 %) odottajista. Yli puoli vuotta odottaneiden potilaiden määrä laski noin 18 prosenttia edellisen vuoden loppuun verrattuna. Heidän osuutensa oli lähellä koko maan keskiarvoa (17,8 %) ja hieman pienempi kuin muilla hyvinvointialueilla, joilla on yliopistosairaala.
Palvelutuotanto kasvoi usealla erikoisalalla huolimatta säästötoimenpiteistä
Leikkausmääriä ja muuta palvelutuotantoa onnistuttiin lisäämään tiukasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta. Leikkaustoimenpidekertojen määrä nousi noin 4 prosenttia edelliseen vuoteen ja noin 8 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna. Vuoteen 2022 verrattuna leikkaustoimenpidekertojen määrä nousi neurokirurgian erikoisalalla noin 28, gastroenterologian erikoisalalla noin 26, plastiikkakirurgian erikoisalalla noin 13 ja kaihileikkauksissa noin 20 prosenttia. Ortopedian erikoisalalla leikkaustoimenpidekertojen määrä kasvoi noin 4 prosenttia vuosien 2022 ja 2024 välillä.
Palvelutuotantoa onnistuttiin lisäämään ja hoitoon pääsyä parantamaan rekrytoimalla henkilökuntaa, lisäämällä leikkaussalikapasiteettia ja kehittämällä työnjakoa ja hoidon prosesseja. Neurokirurgian erikoisalan hoitojono saatiin purettua lisäämällä Siltasairaalan leikkaussalien määrä ja päiväkirurgiaa sekä maksamalla suoritepalkkioita vuodeosaston hoitohenkilökunnalle. Leikkaus- ja anestesiahoitajien henkilöstöpoolin avulla estettiin noin 900 leikkaussalipäivän peruminen.
Tuloalueet ja -yksiköt käyttävät myös palveluseteliä hoitoon pääsyn parantamiseksi. Vuonna 2024 palvelusetelien laskutus oli yhteensä 25,8 miljoonaa euroa ja seteli myönnettiin 14 423 potilaalle. Palvelusetelin laskutus kasvoi 7,8 prosenttia, mutta potilaiden määrä laski 8,4 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Eniten palveluseteliä käytettiin tekonivelkirurgiassa, kaihileikkauksissa sekä psykiatrian lyhyissä yksilöterapioissa. Tukielin- ja plastiikkakirurgian palveluseteleiden laskutus oli noin puolet (12,8 miljoonaa euroa) palvelusetelien laskutuksesta ja kappalemäärä 1 964. Tekonivelkirurgiassa suurin palvelusetelituottaja oli HUSin tytäryhtiö Orton Oy. Kaihileikkauksissa palvelusetelien käyttöä vähennettiin säästösyistä noin 2000 kappaletta edelliseen vuoteen verrattuna (2024: 6 690 kpl), mikä pidensi potilaiden odotusaikoja.
Potilaat siirtyivät aiempaa sujuvammin jatkohoitoon, mikä vapauttaa vuodeosastopaikkoja erikoissairaanhoidossa. Vuonna 2024 somaattisilla erikoisaloilla oli 47 362 ja psykiatrisilla erikoisaloilla 3 217 siirtoviivepäivää ja niiden määrä laski 27,0 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Laskutettavien siirtoviivepäiviä (2 232) oli 76,4 prosenttia edellistä vuotta vähemmän. Siirtoviivepäivien vähenemisen taustalla on muun muassa erikoissairaanhoidon, hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin välisen tiedonsiirron ja kotisairaalatoiminnan kehittäminen hyvinvointialueilla.
Hoitoon pääsyn parantamiseksi käynnistettiin useita projekteja, joista moni jatkuu vuonna 2025. Tietoa projektien vaikutuksista hoitoon pääsyyn oli vähän saatavilla.
Tarkastuslautakunta toteaa, että monista toimenpiteistä huolimatta hoitoon pääsy ei vielä ole lain-mukaisella tasolla. Tilanteen parantaminen nykyisen lainsäädännön tasolle edellyttää HUSin rahoituksen turvaamista ja toiminnan edelleen tehostamista. Lisäksi erikoissairaanhoidon kysynnän hallinta edellyttää palvelujen yhteistä kehittämistä ja integraation syventämistä HUSin, Helsingin kaupungin ja Uudenmaan hyvinvointialueiden kesken. Leikkaushoitoa odottavien potilaiden hoi-don järjestämiseen liittyy myös osaoptimointia HUSin tulosalueiden välillä, kun vastuu potilaiden hoitoon pääsystä ja leikkaussaliresurssien allokoinnista jakautuvat eri tulosalueille. Sen sijaan, että parannetaan vain jonkin yksikön tai alueen tilannetta, on otettava huomioon koko sairaalan toi-minta ja potilaan hoitoketju.
Arviointi on kuvattu yksityiskohtaisemmin arviointimuistiossa Hoitoon pääsy vuonna 2024, pdf 253 kt (arviointikertomushus.fi).
