Koronapandemian vaikutukset HUSiin

HUSin vuotta 2020 leimasi voimakkaasti niin toiminnallisesti kuin taloudellisestikin koronapandemia. Organisaatio siirtyi poikkeusolojen johtamisjärjestelmään maaliskuussa. Poikkeusolot jatkuvat edelleen huhtikuussa 2021.

Vuonna 2020 HUSin alueella todettiin 21 733 koronavirustartuntaa. Sairaalahoitoa sai noin 1 200 potilasta, joista tehohoitoa tarvitsi noin 260. Osastohoitojaksoja koronapotilailla oli     1 967, ja keskimääräinen hoitoaika noin viisi vuorokautta, joskin pisimmät hoitojaksot olivat useita viikkoja. Noin 20 tehohoitoa vaatinutta potilasta lähetettiin muihin yliopistosairaaloihin. HUSin hoitotulokset koronapotilaiden hoidossa ovat kansainvälisestikin arvioiden hyvät.

Kokonaisuudessaan HUSin voidaan katsoa selviytyneen hyvin pandemian hoidosta, vaikkakin koronaviruspandemiaan varautuminen ja koronapotilaiden vaatima sairaalahoito aiheutti sairaaloille merkittävää lisäkuormitusta. Hyvä yhteistyö, henkilökunnan sitoutuminen ja joustavuus olivat keskeisiä tekijöitä pandemian onnistuneessa hoitamisessa.

Koronapandemia on kasvattanut hoito- ja palveluvelkaa, jota oletettavasti puretaan koko vuoden 2021 ajan. Lähes kaikkien erikoisalojen potilaiden hoitoa jouduttiin siirtämään ei-kiireellisen toiminnan supistamisen myötä.

Henkilöstön jaksaminen ja organisaation tuki henkilöstölle

Koronapandemia on aiheuttanut huolta henkilöstössä ja henkilöstö on kokenut työn aiempaa kuormittavampana. Pandemian alussa huolta aiheutti ennen kaikkea suojavarusteiden riittävyys ja pelko omasta tai lähipiirin sairastumisesta. Toisen aallon aikana suurin huoli on liittynyt koronarokotuksiin.

Henkilöstön tukemiseksi on kehitetty useita tukitoimia ja henkilökunnan psyykkistä kuormitusta ja tuen tarvetta on kartoitettu säännöllisesti. Alustavien tulosten perusteella henkisen tuen tarve on ilmeinen. Osana arviointia henkilöstöjärjestöille tehdyn kyselyn mukaan työnantajan tukitoimet on koettu osin riittämättöminä, ja työhyvinvointia tukevien toimien rinnalle kaivattiin taloudellisia kannustumia.

HUS ei pääsääntöisesti maksanut erillistä koronapandemiaan liittyvää korvausta henkilöstölle lukuun ottamatta muutamia koronapotilaiden hoitoon tai diagnostiikkaan osallistuneita henkilöstöryhmiä. Henkilöstölle on maksettu hälytyskorvauksia, korvausta ylimääräisestä työvuorosta sekä erillistä korvausta vuosiloman siirtämisestä joulun ja pääsiäisen aikana.

Huolimatta siitä, että koronapandemialla oli merkittäviä vaikutuksia HUSin toimintaan ja talouteen, maksettiin henkilöstölle tulospalkkiot vuodelta 2020 aiemman päätöksen mukaisesti. Tulospalkkiota sai vain muutama sairaanhoidollisia palveluja tuottava tulosalue ja -yksikkö.

Koronapandemiaan liittyvä viestintä

HUSin johto ja asiantuntijat ovat pandemian aikana osallistuneet näkyvästi aihetta koskevaan tiedottamiseen sekä julkiseen keskusteluun, mikä on tuonut organisaatiolle paljon myönteistä julkisuutta. Tosin aina ei ole ollut selvää, kuka julkisuudessa edustaa HUSia ja mikä on organisaation virallinen kanta asioihin. Tämän vuoksi vaikuttaa siltä, että vastuut viestinnästä eivät ole olleet organisaation sisällä täysin selvät eikä viestinnän keskittäminen täysin toteutunut pandemian aikana.

Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota myös siihen, että tietoa pandemian vaikutuksia kiireettömän hoidon odotusaikoihin ei ole helppo löytää HUSin verkkosivuilta.

Yksityiskohtaisempi kuvaus arvioinnista on esitetty vuoden 2020 arviointikertomuksessa (PDF 5 Mt).